tiistai 15. joulukuuta 2015

Kierrätystä ja tiedostamista: Miten voit vähentää elektroniikan haittoja kuluttajana




Kuva: Garry Knight, CC
Elektoroniikkalaitteissa käytetyt metallit aiheuttavat monenlaisia sosiaalisia ja ympäristöongelmia ympäri maailmaa. Ongelmia syntyy, kun kaivoksilla louhitaan malmia ja malmista erotellaan metalleja vaikkapa kännyköitä varten. Toisaalta ongelmia syntyy myös metallien elinkaaren loppupuolella, kun elektroniikkalaitteita hävitetään.


Metallit ovat uusiutumaton luonnonvara, joten ne vähenevät ja tulevat ennen pitkään loppumaan, jos kulutus jatkuu nykyisenlaisena. Jo nyt monien metallien helposti louhittavissa olevat esiintymät on käytetty loppuun ja metalleja joudutaan kaivamaan yhä syvemmältä entistä haastavammissa olosuhteissa. Elektoroniikkateollisuuden näkökulmasta ongelmaksi voi muodostua se, että tällä hetkellä Kiina louhii yli 90% elektroniikkalaitteissa käytettävistä harvinaisista maametalleista (REE). Koska Kiinan talous kasvaa koko ajan, ei ole varmaa, miten pitkään muu maailma saa näitä harvinaisia metalleja Kiinasta käyttöönsä (1).

Samaan aikaan elektroniikkalaitteita jää jatkuvasti pois käytöstä rikkouduttuaan tai uuden mallin saapuessa markkinoille. Vuonna 2013 on arvioitu, että Suomessa syntyy noin 100 000 tonnia elektroniikkajätettä vuodessa. Virallisen kierrätyksen piiriin päätyy vain noin puolet syntyvästä jätteestä. Loput romusta jää ihmisten pöytälaatikoihin, ne heitetään sekajätteeseen tai ne päätyvät laittomasti ulkomaalaisille kaatopaikoille (2).

Kännykät jäävät ihmisten pöytälaatikoihin, jos tietoa kierrättämisestä ei ole.
Kuva: jfingas, CC

Usein rikkinäiset ja käytöstä poistetut laitteet jäävät kierrättämättä, koska ihmiset eivät tiedä, mitä laitteille tulisi tehdä. Eräässä kyselytutkimuksessa ihmiset kertoivat säilyttävänsä mobiililaitteita varapuhelimina tai koska laitteeseen on vahva tunneside (3). Olisi kuitenkin hyödyllisempää palauttaa rikkinäiset ja käytöstä poistetut elektroniikkalaitteet kierrätykseen, myydä ne tai antaa laite vaihdossa eteenpäin.

Kun luonnonvarojen hupenemiseen on herätty, metallien kierrätykseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Urban Mining eli kaupunkikaivos tarkoittaa elektroniikkaromun kierrätystä ja hyödyllisten materiaalien kuten akkujen, komponenttien ja metalliyhdisteiden talteen ottamista käytöstä poistetuista laitteista. Luonnonvarateollisuuden uutena trendinä pidetyssä Urban Miningissa ei siis louhita maaperää, vaan metallit otetaan uusiokäyttöön elektroniikka- ja sähkölaitteista. Urban Mining -sivusto itse määrittelee kaupunkikaivokset prosessina, jossa yhdisteet ja alkuaineet otetaan talteen tuotteista, rakennuksista ja jätteestä (4). Kaupunkikaivokset vähentävät ympäristövaikutuksia ja kaatopaikkajätettä, laskevat energiankulutusta ja säästävät luonnonvaroja (5).

Vuonna 2005 Suomessa alkoi maksuton sähkö- ja elektroniikkaromun keräys (SER). Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, keräyspisteitä on hieman yli 450. Lisäksi lähes 2000 myymälää ympäri Suomen ottaa vastaan laiteromua. Valtakunnallisesta palvelusta http://www.kierratys.info/ voi etsiä lähimmän kierrätyspisteensä (6).

Samana vuonna 2005 Suomessa astui voimaan tuottajavastuu. Tuottajavastuulla tarkoitetaan muun muassa sähkölaitteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta elektroniikkaromun kierrätyksen järjestämisestä omalla kustannuksellaan. Tuottaja voi liittyä yhteen Suomessa toimivasta tuottajayhteisöstä, jolloin tuottajavastuu siirtyy tuottajayhteisölle, joka hoitaa muun muassa kierrätykseen liittyvät velvollisuudet (7).

Esimerkiksi, jos puhelimen vie kierrätykseen Helsingissä, se kuljetetaan yhteen Helsingin kierrätyskeskuksista. Tällainen on esimerkiksi Kuusakoski Recycling. Kuusakosken kierrätyskeskuksessa puhelimista irrotetaan akut, ne murskataan ja murska toimitetaan akkujenvalmistajille uudelleen käytettäväksi. Puhelimista erotellaan myös muovi ja lasi. Jäljelle jäänyt osa puhelimesta lähetetään Ruotsiin, Bolidenin sulattamoon, jossa otetaan talteen kuutta arvokasta puhelimessa olevaa metallia. Metallien talteenoton jälkeen loppuosa jätteestä menee autoteiden raaka-aineeksi (8). Helsinkiläispuhelimien kierrättämisessä on vielä kehitettävää: Puhelimissa on kaikkiaan yli 30 arvokasta metallia, joista osa on peräisin konfliktialueiden kaivoksilta. Jos helsinkiläispuhelimen metallit otettaisiin tarkemmin talteen, konfliktialueiden metalleille olisi vähemmän kysyntää. Teknisesti metallien paremmalle kierrätykselle ei ole esteitä, sillä esimerkiksi Belgiassa Umicornin sulattamossa saadaan talteen kaikkiaan 17 eri metallia (9).

Elektroniikan korjausta Monroviassa Liberiassa.
Kuva: Themepap, CC

Miten sitten estää elektroniikkajätettä syntymästä? Eräät elektroniikka-alan yritykset yrittävät kehittää toimintaansa vastuullisemmaksi. Yksi esimerkki tästä on pieni hollantilainen älypuhelimia valmistava yritys Fairphone. Fairphone on ensimmäinen moduuleista koottu älypuhelin, joka on suunniteltu niin, että komponentit on helppo vaihtaa. Esimerkiksi näytön rikkouduttua ei tarvitse ostaa kokonaan uutta puhelinta, vaan voi tilata uuden näytön, jonka voi vaihtaa itse kotona. Raaka-aineita puhelimiinsa Fairphone hankkii ottamalla vastaan vanhoja puhelimia ja ostamalla valvotuilta kaivoksilta. Yritys pyrkii varmistamaan, että metalleja tulee ainoastaan kaivoksilta, joilla noudatetaan ihmisoikeuksia tai joilla ei esimerkiksi rahoiteta Kongon sisällissotaa (10).

Täydellinen ei toki Fairphonekaan ole, mutta se on askel vastuullisemman elektroniikan suuntaan.

Sini Ilmonen
Kirjoittaja on kaivosasioista kiinnostunut Maan ystävä

Lähteet:

1. Evans-Pritchard, Ambrose. "World faces hi-tech crunch as China eyes ban on rare metal exports." The Telegraph 2010.
2. Valkeeniemi, Hannele. ”Kymmeniä tuhansia tonneja tietokoneromua katoaa.” Yle uutiset 2013. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/kymmenia_tuhansia_tonneja_tietokoneromua_katoaa/6465366
3. Hartio, Ilkka. ”Jemmaatko vanhoja puhelimia komeroosi? Tuhlaat samalla luonnonvaroja.” Keskisuomalinen 2015. Saatavilla: http://www.ksml.fi/uutiset/talous/ani-harva-kierrattaa-vanhan-kannykan/2175177
4. http://urbanmining.org/
5. Loewengart, Victoria. ”Urban Mining of Rare Earth Elements in the United States: A Win-Win Proposition” American Military University 2011
6. Kierrätyskeskus kotisivut: http://www.serkierratys.fi/fi/kuluttajille
7. Ympäristö.fi kotisivut: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto/Jatehuollon_vastuut_ja_jarjestaminen/Tuottajavastuujatteet
8. Boliden haastattelu: Mr. Olov Boman, Manager SRM
9. Umicore kotisivut: http://www.umicore.com/en/industries/recycling/precious- metals-refining/
10. Fairphone kotisivut: https://www.fairphone.com/about/




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti