Kuva: Garry Knight, CC |
Elektoroniikkalaitteissa
käytetyt metallit aiheuttavat monenlaisia sosiaalisia ja
ympäristöongelmia ympäri maailmaa. Ongelmia syntyy, kun
kaivoksilla louhitaan malmia ja malmista erotellaan metalleja
vaikkapa kännyköitä varten. Toisaalta ongelmia syntyy myös
metallien elinkaaren loppupuolella, kun elektroniikkalaitteita
hävitetään.
Metallit
ovat uusiutumaton luonnonvara, joten ne vähenevät ja tulevat ennen
pitkään loppumaan, jos kulutus jatkuu nykyisenlaisena. Jo nyt
monien metallien helposti louhittavissa olevat esiintymät on
käytetty loppuun ja metalleja joudutaan kaivamaan yhä syvemmältä
entistä haastavammissa olosuhteissa. Elektoroniikkateollisuuden
näkökulmasta ongelmaksi voi muodostua se, että tällä hetkellä
Kiina louhii yli 90% elektroniikkalaitteissa käytettävistä
harvinaisista maametalleista (REE). Koska Kiinan talous kasvaa koko
ajan, ei ole varmaa, miten pitkään muu maailma saa näitä
harvinaisia metalleja Kiinasta käyttöönsä (1).
Samaan
aikaan elektroniikkalaitteita jää jatkuvasti pois käytöstä
rikkouduttuaan tai uuden mallin saapuessa markkinoille. Vuonna
2013 on arvioitu, että Suomessa syntyy noin 100 000 tonnia
elektroniikkajätettä vuodessa. Virallisen kierrätyksen piiriin
päätyy vain noin puolet syntyvästä jätteestä. Loput romusta jää
ihmisten pöytälaatikoihin, ne heitetään sekajätteeseen tai ne
päätyvät laittomasti ulkomaalaisille kaatopaikoille (2).
Kännykät jäävät ihmisten pöytälaatikoihin, jos tietoa kierrättämisestä ei ole. Kuva: jfingas, CC |
Usein
rikkinäiset ja käytöstä poistetut laitteet jäävät
kierrättämättä, koska ihmiset eivät tiedä, mitä laitteille
tulisi tehdä. Eräässä kyselytutkimuksessa ihmiset kertoivat
säilyttävänsä mobiililaitteita varapuhelimina tai koska
laitteeseen on vahva tunneside (3). Olisi kuitenkin hyödyllisempää
palauttaa rikkinäiset ja käytöstä poistetut elektroniikkalaitteet
kierrätykseen, myydä ne tai antaa laite vaihdossa eteenpäin.
Kun luonnonvarojen hupenemiseen on herätty, metallien kierrätykseen on
alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Urban Mining eli
kaupunkikaivos tarkoittaa elektroniikkaromun kierrätystä ja
hyödyllisten materiaalien kuten akkujen, komponenttien ja
metalliyhdisteiden talteen ottamista käytöstä poistetuista
laitteista. Luonnonvarateollisuuden uutena trendinä pidetyssä Urban
Miningissa ei siis louhita maaperää, vaan metallit otetaan
uusiokäyttöön elektroniikka- ja sähkölaitteista. Urban Mining
-sivusto itse määrittelee kaupunkikaivokset prosessina, jossa
yhdisteet ja alkuaineet otetaan talteen tuotteista, rakennuksista ja
jätteestä (4). Kaupunkikaivokset vähentävät ympäristövaikutuksia
ja kaatopaikkajätettä, laskevat energiankulutusta ja säästävät
luonnonvaroja (5).
Vuonna
2005 Suomessa alkoi maksuton sähkö- ja elektroniikkaromun keräys
(SER). Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, keräyspisteitä on hieman
yli 450. Lisäksi lähes 2000 myymälää ympäri Suomen ottaa
vastaan laiteromua. Valtakunnallisesta palvelusta
http://www.kierratys.info/
voi etsiä lähimmän kierrätyspisteensä (6).
Samana
vuonna 2005 Suomessa astui voimaan tuottajavastuu. Tuottajavastuulla
tarkoitetaan muun muassa sähkölaitteiden valmistajien ja
maahantuojien velvollisuutta elektroniikkaromun kierrätyksen
järjestämisestä omalla kustannuksellaan. Tuottaja voi liittyä
yhteen Suomessa toimivasta tuottajayhteisöstä, jolloin
tuottajavastuu siirtyy tuottajayhteisölle, joka hoitaa muun muassa
kierrätykseen liittyvät velvollisuudet (7).
Esimerkiksi,
jos puhelimen vie kierrätykseen Helsingissä, se kuljetetaan yhteen
Helsingin kierrätyskeskuksista. Tällainen on esimerkiksi Kuusakoski
Recycling. Kuusakosken kierrätyskeskuksessa puhelimista irrotetaan
akut, ne murskataan ja murska toimitetaan akkujenvalmistajille
uudelleen käytettäväksi. Puhelimista erotellaan myös muovi ja
lasi. Jäljelle jäänyt osa puhelimesta lähetetään Ruotsiin,
Bolidenin sulattamoon, jossa otetaan talteen kuutta arvokasta
puhelimessa olevaa metallia. Metallien talteenoton jälkeen loppuosa
jätteestä menee autoteiden raaka-aineeksi (8).
Helsinkiläispuhelimien kierrättämisessä on vielä kehitettävää:
Puhelimissa on kaikkiaan yli 30 arvokasta metallia, joista osa on
peräisin konfliktialueiden kaivoksilta. Jos helsinkiläispuhelimen
metallit otettaisiin tarkemmin talteen, konfliktialueiden metalleille
olisi vähemmän kysyntää. Teknisesti metallien paremmalle
kierrätykselle ei ole esteitä, sillä esimerkiksi Belgiassa
Umicornin sulattamossa saadaan talteen kaikkiaan 17 eri metallia (9).
Elektroniikan korjausta Monroviassa Liberiassa. Kuva: Themepap, CC |
Miten
sitten estää elektroniikkajätettä syntymästä? Eräät
elektroniikka-alan yritykset yrittävät kehittää toimintaansa
vastuullisemmaksi. Yksi esimerkki tästä on pieni hollantilainen
älypuhelimia valmistava yritys Fairphone. Fairphone on ensimmäinen
moduuleista koottu älypuhelin, joka on suunniteltu niin, että
komponentit on helppo vaihtaa. Esimerkiksi näytön rikkouduttua ei
tarvitse ostaa kokonaan uutta puhelinta, vaan voi tilata uuden
näytön, jonka voi vaihtaa itse kotona. Raaka-aineita puhelimiinsa
Fairphone hankkii ottamalla vastaan vanhoja puhelimia ja ostamalla
valvotuilta kaivoksilta. Yritys pyrkii varmistamaan, että metalleja
tulee ainoastaan kaivoksilta, joilla noudatetaan ihmisoikeuksia tai
joilla ei esimerkiksi rahoiteta Kongon sisällissotaa (10).
Täydellinen
ei toki Fairphonekaan ole, mutta se on askel vastuullisemman
elektroniikan suuntaan.
Sini
Ilmonen
Kirjoittaja
on kaivosasioista kiinnostunut Maan ystävä
Lähteet:
1.
Evans-Pritchard, Ambrose. "World faces hi-tech
crunch as China eyes ban on rare metal exports." The Telegraph
2010.
2.
Valkeeniemi, Hannele. ”Kymmeniä tuhansia tonneja tietokoneromua
katoaa.” Yle uutiset 2013. Saatavilla:
http://yle.fi/uutiset/kymmenia_tuhansia_tonneja_tietokoneromua_katoaa/6465366
3.
Hartio, Ilkka. ”Jemmaatko vanhoja puhelimia komeroosi? Tuhlaat
samalla luonnonvaroja.” Keskisuomalinen 2015. Saatavilla:
http://www.ksml.fi/uutiset/talous/ani-harva-kierrattaa-vanhan-kannykan/2175177
4.
http://urbanmining.org/
5.
Loewengart, Victoria.
”Urban Mining of Rare Earth Elements in the United States: A
Win-Win Proposition” American Military University 2011
6.
Kierrätyskeskus kotisivut:
http://www.serkierratys.fi/fi/kuluttajille
7.
Ympäristö.fi kotisivut:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto/Jatehuollon_vastuut_ja_jarjestaminen/Tuottajavastuujatteet
8.
Boliden haastattelu: Mr. Olov Boman, Manager SRM
9.
Umicore kotisivut:
http://www.umicore.com/en/industries/recycling/precious- metals-refining/
10.
Fairphone kotisivut: https://www.fairphone.com/about/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti