sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Mehiläisten ja muiden pölyttäjien asialla neonikotonoideja vastaan



Eu:ssa on meneillään monivaiheinen prosessi, jonka sai alkunsa komission esitys asettaa täyskielto neonikotonoideille ( maataloudessa käytetyille tuholaismyrkyille). Tällä hetkellä asia on jäissä, kun odotetaan muutoksenhakuprosessin etenemistä (jota esitettiin edellisessä äänestyksessä). Jos muutoksenhaku raukeaa, komission esitys tulee voimaan 1.7. Todennäköisesti muutosta tullaan kuitenkin hakemaan, ja tätä varten tuli tarve reagoida jollain tavalla täyskiellon kiellon puolesta.
Taustalla on maailmalla n. 15 vuotta käynnissä ollut prosessi, jonka aikana on havaittu pölyttäjien vähentyneen voimakkaasti. Näistä mehiläiset ovat olleet näkyvimpiä, koska mehiläistarhaajat ovat kärsineet esim. USA:ssa ja Ranskassa mittavia taloudellisiakin menetyksiä. Em. maissa on myös syntynyt laajoja kansanliikkeitä vastustamaan tehomaataloudessa käytettäviä myrkkyjä, joista neonikotonoidit ovat tulleet korvaamaan aiempia, pyretriini-nimisiä valmisteita, jotka olivat pölyttäjäystävällisiä lyhyen hajoamisaikansa vuoksi. Edellinen suuri taistelu pölyttäjien puolesta käytiin 80-luvulla, jolloin orgaanisia fosforiyhdisteitä sisältävät myrkyt kiellettiin ja korvattiin pyretriineillä. Valitettavasti monet tuholaiset ovat tulleet resistenteiksi pyretriineille, ja nyt ollaan taas palattu "kovempiin" myrkkyihin, uusiin neonikotonoideihin.

Suomen kanta tulevissa äänestyksissä on käytännössä Maa- ja metsätalousministeriön käsissä, ja siellä valta on käytännössä ministeri Koskisella, jonka viime aikaiset lausunnot ovat olleet komission esitystä vastaan. Koskisen mukaan riittävää evidenssiä ei ole neonikotonoidien haitallisuudesta pölyttäjille, eivätkä haitat päde Suomen oloissa. Asiaa selviteltyäni (keskustelut tutkijoiden kanssa, raportit ja tutkimustulokset) sain selvitettyä sen verran, että neonikotonoidien haitallisuus ja yhteys mehiläiskuolemiin on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu kiistattomaksi. Myös muita syitä pesäkuolemille on löydetty, kuten virukset ja punkit, joten aina pesäkuolemat eivät ole myrkyistä johtuvia. Suomessa tutkimuksia ei ole tehty, joskin pesäkuolemat ovat mehiläishoitajien mukaan lisääntyneet viime vuosina. Tänä kesänä Suomeen saadaan käyttöön laitteet, joilla voidaan tutkia kuolemien syitä, ja myös neonikotonoidien yhteyttä kuolemiin.

Neonikotonoidit ovat myrkkyjä, jotka vaikuttavat hyönteisiin solutasolla vaikeuttaen niiden suunnistamista ja kykyä tuottaa jälkeläisiä. Myrkyt ruiskutetaan (eli peitataan) kasveihin jo siementasolla tai ruiskutetaan taimien/täysikasvuisten kasvien päälle. Ministeri Koskisen perustelu Suomen erilaisilla oloilla perustuu siihen, että Suomessa myrkyillä peitatut siemenet ripotellaan maahan traktorin avulla, kun taas Euroopassa ja maailmalla ne suihkutetaan peltoon paineella, jolloin peittausaineet pölisevät. Tulevissa tutkimuksissa jää nähtäväksi, onko tällä merkitystä hyönteisten kannalta. Myrkkyjen ruiskuttaminen toimii kuitenkin samalla tavalla kaikkialla maailmassa, ja jos ruiskutuksia tehdään kukinnan aikaan, pölyttäjät ovat suuressa vaarassa. Tietoa siitä, kuinka paljon myrkkyjä ruiskutettan Suomessa, minulla ei ole. Viimeisimmässä uhanalaisten lajien arvioinnissa Suomessa käsitellyistä 219 mesipistiäislajista kuitenkin 71 (32,4%) arvioitiin uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi (Paukkunen 2010), joten syy huoleen on todellinen. Pölyttäjät ovat osallisina suoraan 30% meidän ruuantotannossamme, ja 80% kaikesta ruuasta on suoraan tai välillisesti pölyttäjien varassa.

Kutsuimme Pauligin huvilalle, Maan ystävien vieraaksi 26.3. eri tahoja, jotka ovat mehiläis- ja pölyttäjäasioista huolissaan. Mukana oli SLL:n erityisasiantuntijat Tapani Veistola ja Jari Huhtala, jotka tiesivät mehiläis- ja maatalouden myrkkyasioista enemmänkin. Tapaamiseen tuli myös Helsingin seudun mehiläishoitajat ry:n puheenjohtaja Arto Koljonen, sekä muutama innokas yksityishenkilöaktiivi. Päätimme keskittää voimat ensimmäiseksi lausunnon kirjoittamiseen ministeri Koskiselle. Olemme olleet yhteydessä Luomuliittoon, joka lähti mukaan allekirjoittamaan lausuntoa, (heillä myös kokemusta kiistanalaisen rypsin luomuviljelystä Suomen oloissa) sekä lukuisiin tutkijoihin, joilta olemme tonkineet faktaa lausunnon taakse (toki Komissiollakin on varmasti vahvat perusteet esittää täyskieltoa), ja lisäksi lukuisat mehiläishoitajat ovat lähteneet mukaan aluejärjestöinä tai yksityishenkilöinä. Viikolla 16 lähtee lausunto ministeri Koskiselle, mutta totesimme SLL:n asiantuntijoiden kanssa, että meidän ympäristöjärjestöjen ei kannata tuota lausuntoa allekirjoittaa, vaan lausunto lähtee mehiläishoitajien, luomuviljelijöiden ja muutamien tutkijoiden nimissä. Voisimme miettiä, laittaisimmeko ympäristöjärjestöinä oman lausuntomme menemään esim. ympäristöministerin tueksi. Hän voisi ehkä herättää asiasta jotain keskustelua eduskunnassa.

Seuraavaksi olemme järjestämässä tapahtumaa Harakan saareen 12.6. yhdessä  Aalto yliopiston yhteistyötahon melliferopolis-hankkeen ja Helsingin seudun mehiläisyhdistyksen kanssa. Tarkoitus olisi kutsua muutama mehiläis- ja pölyttäjäasioihin vihkiytynyt taho puhumaan, ja keskustella niin mehiläisistä, pölyttäjistä, tehomaatalouden myrkyistä kuin ruokaturvastakin.

Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan toimintaan ja auttamaan jotenkin tiedottamisessa, kesäkuun tapahtuman järjestelyissä tai jossain muussa, ota yhteyttä! Voisimme myös järjestää leffaillan (katso traileri). Kourallinen innokkaita aktiiveja eri tahoilta onkin jo ottanut yhteyttä, tule sinäkin mukaan! Pölyttäjät (ja muutkin hyönteiset) ovat elämän ehto ja muistutus ihmiskunnalle siitä, että vaikka me ihmiset emme heti reagoisikaan valtaviin myrkkymääriin, joita maailmaan tuotamme, jokin meitä piempi, tuikitärkeä osa ekosysteemiä voi siitä tuhoutua ja herkkä systeemi joutua valtavaan kriisiin.


Riika Huitti-Malka

riika.huitti-malka@maanystavat.fi
040-839 4457

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti