Aloitin tämän vuoden alusta Maan ystävien hallituksessa ja tämä on ensimmäinen kosketukseni minkään ympäristöjärjestön toimintaan sisäpuolelta. Tunnustan, en ollut aivan varma, mitä odottaa: ituhippejä, vapaita ihmisiä, lihansyöjille raivostuvia vegaaneja, kierrätysaddikteja, asialleen omistautuneita aktiiveja, mitä? Enkä todellakaan ollut varma, mitä annettavaa minulla olisi tähän organisaatioon. En ymmärrä yhtään mitään ympäristölainsäädännöstä, ympäristömyrkyistä, hiilidioksidista tai päästökaupasta. Laitan joskus roskat vääriin astioihin, jätän koiralleni valon päälle pimeään asuntoon koko päiväksi ja silloin tällöin sorrun siipiravintolan herkullisiin wingseihin.
Maan ystävät on kuitenkin tehnyt minuun vaikutuksen toiminnallaan. Maapallon pelastamiseen onkin yhtä monta tapaa kuin tekijää. Toiminta on todella monipuolista: on yhden henkilön liikkeitä yhden spesifin asian ympärillä ja isoja kampanjoita, jotka liikuttavat kymmeniä muita järjestöjä suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa. On mahdollista, suotavaa ja tärkeää, että jokainen saa keskittää täyden huomionsa omaan lempilapseensa, oli teema mikä tahansa. Erityisen sydäntälämmittävää on se, että Maan ystävissä ympäristöasiat ymmärretään laajasti: luonnonympäristön pelastamisen lisäksi mukana on myös demokratia, ihmisoikeudet, alkuperäiskansat, kulttuurinsuojelu, koko kestävän kehityksen kenttä sen laajassa määritelmässä.
Minä pelastan maapallon ohjelmilla, suunnitelmilla ja strategioilla. Maan ystävien organisaation hierarkian mataluus ja byrokratian olemattomuus ovat sekä sen ylivoimainen vahvuus että osittain toimintaa rampauttava heikkous. Itse uskon, että tietty määrä hallintoa on oltava olemassa, jotta todelliset maapallon pelastajat pystyvät tekemään työtään. Tänä vuonna kokeilimme hallituksen kesken uudenlaista järjestäytymistä: järjestäydyimme kolmeen erilliseen työryhmään talouden, viestinnän ja poliittisen vaikuttamisen ympärille. Itse olen viestintätyöryhmässä, varmaankin johtuen aiemmasta kokemuksestani sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän parissa muissa järjestöissä.
Viime viikolla oli ilon ja onnen päivä viestintätyöryhmälle: Maan ystävien ihka ensimmäinen viestintästrategia ja viestintäsuunnitelma putkahtivat maailmaan! Syyttäkää tai kiittäkää, idea oli minun. Asiakirjoja toivottavasti päästään käsittelemään myös jäsenistön kesken kevään väentapaamisessa! Long story short: suunnitelmallisuus, viestinnän prosessien aukikirjoittaminen, viestintäkanavien järkevöittäminen ja ylipäänsä järjestön viestinnän kehittäminen auttavat meitä kaikkia tavoitteiden asettamisessa ja ennen kaikkea niiden saavuttamisessa. Ajatus: Onko järjestön työllä arvoa, jos kukaan ei tiedä mitä se tekee? Onko kaikki edunvalvonta kuitenkin pohjimmiltaan viestintää ja toisin päin?
Aurinkoisin terveisin,
Milja Henttonen
Maan ystävät ry:n hallituksen jäsen
Kirjoittaja on realisti ja idealisti, rakastaa syksyisen sienimetsän tuoksua ja pelastaa maailmaa hallinnon avulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti