torstai 28. marraskuuta 2013

Varsovan varjot väistyköön - ilmastoliikkeen uudella tiellä



 Varsovan kokouksessa olisi pitänyt sopia askelmerkeistä ja aikatauluista kohti sitovaa ilmastosopimusta vuodelle 2020 Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015. Mitään merkittävämpää ei saatu sovittua ja tie Pariisiin näyttää vielä aiempaakin vaikeakulkuisemmalta. Koska maailman päättäjät eivät ota vastuuta tämän vuosisadan suurimmasta uhasta, on meidän kansalaisten otettava ja herätettävä tuo poliittinen vastuu.


 800 kansalaisjärjestöjen ja kansalaisliikkeiden – mm Maan ystävien, Greenpeacen, 350.orgin ja Ammattiyhdistysten maailmanjärjestö ITUC:n -edustajaa marssi ulos kokouksesta viimeisen kokousviikon torstaina. Turhautuminen täydelliseen yrityksen puutteeseen ilmastoneuvottelujen historian hiilenmustimmassa kokouksessa kävi kestämättömäksi. Viesti oli selvä: ”Saastuttajat puhuvat, me poistumme; polluters talk, we walk” sekä ”Me palaamme; volveremos – we will be back”. Ilmastoliike vahvistaa voimiaan ja tulee palaamaan vaatien ja vauhdittaen ilmastopolitiikan täydellistä suunnan muutosta kansallisesti ja kansainvälisesti. Kokouksen jättäneet järjestöedustajat olivat pettyneitä, mutta eivät lyötyjä. He ovat – ja me olemme - sisuuntuneita ja aktiivisia tarttumaan ilmastohaasteeseen entistä vaikuttavammin.

Neuvotteluissa teollisuusmaat olisivat voineet saada asioita eteenpäin, jos olisivat oikeudenmukaisuuden nimissä sitoutuneet kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin ja varojen osoittamiseen köyhille maille ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeuttamiseen. Vaan mitä tapahtuikaan jo heti aluksi: Australia ilmoitti, ettei osallistu köyhien maiden rahoitukseen. Japani totesi, että eivät vähennäkään päästöjään aiemmin sovitusti, vaan lisäävät niitä vuoden 1990 tasosta. USA esti lopulta edistymisen monissa avainkysymyksissä tehokkaasti. Puola isännöi kokousta sponsoroineita energiayrityksiä hyvin, ilmastokatastrofin edessä haavoittuvimpia maita hyvin heikosti.

Varsovan ilmastokokous on loppunut, maailma ei.

Ilmastokatastrofia eivät pysäytä sellaiset päätöksentekijät, jotka alistuvat palvelemaan fossiiliteollisuutta. Ilmastokatastrofin pysäytämme me, maailmanlaajuinen ilmastoliike, pysäyttämällä kestämättömät energiaratkaisut ja vauhdittamalla siirtymistä kokonaan uusiutuvan energian käyttöön.

On pysäytettävä fossiilienergiahankkeet yksi kerrallaan, mikä on paljon. Liike on kuitenkin jo käynnissä ja vahvistuu hetki hetkeltä ympäri maailmaa. Yhdysvalloissa yli sata hiilivoimalahanketta on vuoden 2007 jälkeen laitettu jäihin. Saksassa 21 hanketta on peruttu viimeisen kolmen vuoden aikana. Kiinassa – todellakin Kiinassa – uutta hiilivoimaa ei rakenneta Pekingin, Shanghain eikä Guangzhoun alueella . Itse asiassa Peking aikoo luopua kivihiilestä  kokonaan ensi vuoden aikana. Helsingissä Hiilivapaa Helsinki -kampanjan tavoitteena on varmistaa, ettei kaupungin asukkaiden rahoja investoida hiilen polton jatkamiseen, kun valtuusto päättää energiantuotannon suuntaviivoista vuonna 2015.

Samalla on nopeasti purettava esteitä uusiutuvan energian pientuotannolta ja käytöltä, edistettävä ihmisten omaa energian omistus- ja päätäntävaltaa. Yhteisö- ja lähienergian vahvistuminen merkitsisi sosiaalista vahvistumista ja uusia mahdollisuuksia. Myös cleantech-ala voimistuisi entisestään ja toisi työtä yli kymmenille tuhansille. Uusiutuva energia; aurinko, tuuli, pienvesivoima, biomassa; luonnolliset energialähteet ovat lähellämme ja käytettävissämme puhtaimmin ja helpoimmin, täysin toisin kuin kestämättömät kilpailijansa.

On aika kääntyä välittömästi pois ilmastokatastrofiin johtavalta toimettomuden tieltä kunnianhimoisempaan ja elinvoimaisempaan suuntaan. EU:n 2030 ilmastotavoitteissa on oltava sitovat ja kunnianhimoiset päästövähennys-, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet. Suomessakin tarvitaan ilmastotieteen mukaisia päästövähennystavoitteita sekä energiapolitiikan muutosta. Ilmastopolitiikan johdonmukaistamiseksi ja tehostamiseksi on säädettävä vahva ilmastolaki.

Paikallisten ja kansainvälisten liikkeiden työllä luomme paineen, jota päättäjät tarvitsevat ryhtyäkseen todellisiin ilmastotoimiin Suomessa ja ympäri maailmaa. Tämän paineen avulla voimme lopulta pelastaa myös kansainväliset ilmastoneuvottelut toimiviksi kuten ne on tarkoitettu.

Perun kautta Pariisiin, ja vielä kauemmas, tervetuloa mukaan ilmastoliikkeen haastavalle, innostavalle matkalle kohti maailmaa, jossa ilmastohaaste on ratkaistu. Matkaetuna saadaan samalla elämän laadun kasvua, kun ymmärrämme yhteisellä planeetalla elämisen merkityksen. Jätämme
Varsovan varjot taaksemme varoituksina, ettemme vahingossakaan kääntyisitakaisin hiilihöyryisen harmaaseen menneeseen. Liike on kasvava ja se alkaa kotipihalta.


Leena Kontinen

ilmastokampanjavastaava, 
Maan ystävät
Kuvia järjestöjen ulosmarssista Varsovan kokouksessa.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Lisätietoja Sastamalan rikastamon päästöistä

Dragon Miningin Sastamalan malminrikastamon tuntumasta otettujen näytteiden mittaustulokset löytyvät tästä.

Mittaustulokset 1 - sedimenttinäytteet

Mittaustulokset 2 - vesinäytteet

Lisätietoja saa allaolevan tiedotteen yhteyshenkilöiltä.

Dragon Miningin Sastamalan rikastamo päästää ympäristöön lyijyä, alumiinia ja nikkeliä


Kovero-ojan mittapato.

Lietealtaiden itäpuolinen suotokohta.

Lietealtaita kiertävä keräilyoja, "Miljoonaoja", joka runsaiden sateiden aikaan tulvii Kovero-ojaan.

Dragon Miningin hankkeet jäädytettävä: kaivosyhtiö ei kykene huolehtimaan jätteistään.

Australialaisen Dragon Mining -yhtiön malminrikastamon tuntumasta Sastamalasta otettiin vesi- ja sedimenttinäytteitä syyskuussa 2013. Mittaustulosten mukaan Ekojokeen laskevan Kovero-ojan vedessä on nikkeliä 537 mikrogrammaa litrassa. Nikkelipitoisuus ylittää monikymmenkertaisesti pintavesien nykyisen EU-laaturajan, joka on lähitulevaisuudessa vielä tiukentumassa nykyisestä. Vastaavia pitoisuuksia on mitattu Kovero-ojasta jo vuosikausia, ja nikkeli saastuttaa myös Ekojokea, joka laskee Rautaveteen. Vammalan rikastamon suotovesiselvityksen mukaan pitoisuudeksi oli vuonna 2012 mitattu 580 μg/l, ja 2000-luvulla arvot olivat olleet vielä korkeampia. Kovero-ojassa esiintyy myös haitallisia kuparin, koboltin, rikin ja mangaanin pitoisuuksia.

Kovero-ojan nikkeli ei ole ainoa ongelma. Rikastushiekka-altaiden itäreunalta suotuu metsään ruosteenpunainen puro, jossa lyijy-, alumiini-, boori-, koboltti-, sinkki- ja nikkelipitoisuudet ovat korkeita. Etenkin koboltin ja nikkelin arvot ovat moninkertaisia ympäristölle turvallisiin arvoihin verrattuna. Booria, joka on luvanvarainen, ei rikastamon ympäristöluvassa mainita. Rautaa vedessä on 21 milligrammaa litrassa, kun Suomessakin viitearvona pidetty Kanadan laatunormi on 0,3 mg/l. Kyseisen puron ympäriltä on tiettävästi kaadettu runsaasti pystyyn kuolleita puita.

Vielä korkeampia arvoja mitattiin altaiden itäpuolelta hieman etelämpää. Kahden suotovesipuron yhtymäkohdassa nikkelin, alumiinin, berylliumin, koboltin, lyijyn, kromin ja sinkin pitoisuudet olivat koholla. Alumiinin pitoisuus oli jopa 6,3 mg/l, kun jo 0,1 mg/l on kaloille vaarallinen pitoisuus happamassa vedessä. Samoin Ekojokeen laskevan Korvalammin mittapadolla havaittiin korkeahko alumiinipitoisuus 1.7 mg/l.

Sedimenttinäytteissä pilaantuneen maan kynnys- tai ohjearvoja rikkoivat arseenin, koboltin, kuparin ja nikkelin pitoisuudet. Pahiten ylempi raja ylittyi nikkelillä 586 mg/kg (raja 150 mg/kg) ja kuparilla 247 mg/kg (raja 200 mg/kg) Kovero-ojan mittapadolla sekä nikkelillä 281 mg/kg suotolammikossa altaan koillisreunassa. Sedimenteissä havaittiin lukuisia haitta-aineita, kuten berylliumia, bariumia, telluuria, titaania, rikkiä ja talliumia sekä luonnon taustasta kohonneita arvoja sinkkiä ja lyijyä. Pilaantuneen maan normeja pienemmätkin arvot voivat olla luvattomia, jos liukoiset pitoisuudet ylittävät kaivannaisjäteasetuksen normit.

- Kaivosyhtiön toiminta näyttää täysin vastuuttomalta. Raskasmetallit olisi mahdollista saostaa pois ympäristöön päätyvistä vesistä veden pH-arvoa säätelemällä, mutta sitä ei tehdä, vaikka ongelma on tunnettu jo vuosikausien ajan, kommentoi Angi Mauranen Maan ystävistä.

- Rikastushiekka-altaista suotuu merkittäviä määriä haitta-aineita ympäristöön. Osa näistä päätyy pintavesiin, Ekojokeen ja Rautaveteen. Pintavesien saastuminen ja kaivoksen kautta kiertävät vedet ovat uhka myös pohjavesille, kommentoi biokemisti, FT Jari Natunen.
Dragon Miningin hankkeet tulee jäädyttää, eikä yhtiölle saa myöntää uusia ympäristölupia. Kaivosyhtiö ei kykene hallitsemaan jätteitään edes Oriveden pienehköllä kaivoksella tai rikastamollaan Sastamalassa.

Lisätietoja:


FT Jari Natunen, biokemisti, antaa lisätietoja mittaustuloksista ja niiden tulosten tulkinnasta
p. 040  771 3781, njarit [at] yahoo.com

Angi Mauranen, Maan ystävien kaivosryhmä
p. 040 520 7537, angi.mauranen [at] maanystavat.fi

Mittaustulokset ja kuvamateriaalia:
http://blogi.maanystavat.fi/
----

Taustaa:
Dragon Miningin rikastamon alueella toimi Outokummun nikkeli-kuparikaivos vuosina 1975-1995. Vuosina 1994-2003 ja vuodesta 2007 alkaen rikastamolla on käsitelty Oriveden kultakaivoksen malmia ja vuodesta 2009 myös Jokisivun kultakaivoksen malmia. Vuonna 2003 rikastamo siirtyi australialaisen Dragon Miningin omistukseen.

Dragon Mining on aikeissa aloittaa kaivostoiminnan Valkeakosken Kaapelinkulmassa, Natura 2000 -alueen välittömässä läheisyydessä. Myös Kaapelinkulman malmi on tarkoitus tuoda Sastamalaan rikastettavaksi. Yhtiöllä on myös YVA-menettely käynnissä Kuusamossa liittyen Ruka-tunturin kupeeseen kaavailtuun kulta-koboltti-uraanikaivokseen.