Huomenna tuulet voimistuvat -ekoscifikokoelma pohtii ihmisen ja luonnon suhdetta

Tieteiskirjallisuus on aina ollut edelläkävijän asemassa. Sen perusluonteeseen kuuluu pohtia ja spekuloida nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Sellaiset termit kuin ”robotti” ja ”isoveli valvoo” ovat peräisin juuri tieteiskirjallisuudesta.

Tärkeä tieteiskirjallisuuden alalaji on ekologinen scifi, joka pohtii ihmisen ja luonnon suhdetta. Tieteiskirjallisuudessa on työkaluja, jotka antavat sille aivan eri mahdollisuuksia käsitellä aihetta kuin perinteinen kirjallisuus. Se voi puhua paitsi siitä, mitä on, myös siitä, mitä voisi olla.

Omia suosikkejani ekologisen kirjallisuuden saralla ovat Ursula K LeGuinin Maailma, vihreä metsä (The Word for World is Forest), joka käsittelee kahden kansan kohtaamista (ja jota James Cameronin Avatar paljolti muistuttaa) ja Risto Isomäen Saraswatin hiekkaa, jossa puhutaan ilmaston lämpenemisestä.

Maan ystävät järjestivät 2000-luvun puolessa välissä kaksi ekoscifikirjoituskilpailua, joihin tuli kiitettävän paljon novelleja. Tuolloin suosittu aihe oli juuri ilmaston lämpeneminen. Jo tuolloin pohdittiin ajatusta julkaista ekologista tieteiskirjallisuutta käsittelevä novellikokoelma. Tämä toteutui tänä vuonna, kun Osuuskumma-kustannus ja Maan ystävät julkaisivat kokoelman Huomenna tuulet voimistuvat.

 

Huomenna tuulet voimistuvat, on kokoelma, joka sisältää kokeneiden kirjoittajien ja uusien nousevien kykyjen tekstejä. Jokainen liittyy tavalla tai toisella ekologiaan. Novelleissa käsitellään merien elämää, aktivismia, kemikaaleja ja monia muita aiheita. Kyseessä ei ole pelkkää tuomiopäivän julistamista, vaan katsaus siihen, mitä voi tulla – mikä on juuri tieteiskirjallisuuden vahvoja puolia.

Kirjaa voi tilata Maan ystävien verkkokaupasta. Jäsenille kirja tarjotaan alennettuun hintaan.

 

 

Mixu Lauronen

Norjassa ympäristöaktivistit ja paikalliset vastustavat yhdessä öljynporausta

Osallistuin Norjan Natur og Ungdomin järjestämälle Euroopan nuorten Maan ystävien (Young Friends of the Earth Europe) kesäleirille joka järjestettiin Oslossa ja Lofooteilla. Leirin teemana oli öljynporauksen vastustaminen Norjassa ja tarkemmin ottaen Lofoottien, Senjan ja Vesterålen saarilla.

Teema on kuuma peruna, sillä asiasta päätetään jälleen kerran tulevissa Norjan parlamenttivaaleissa. Suuret puolueet kannattavat öljyn poraamista ja pienet vastustavat. Väittelyssä painavat vaakakupissa niin työpaikat ja palveluiden tarjoaminen kuin öljy-yhtiöiden ja toisaalta ympäristöaktivistien uskottavuuskin. Paljon on siis pelissä

Öljyn poraaminen Lofoottien ympäristön saaristossa on ollut pitkään arvovaltakysymys sekä poraamista kannattavien ja sitä vastustavien tahojen puolelta. Ei ole täysin varmaa onko Lofooteilla edes taloudellisesti merkittäviä määriä öljyä hyödynnettäväksi. Silti öljy-yhtiöt ovat yrittäneet viedä öljynporauslauttaa saaristoon jopa salaa ilman lupia. Tämä hanke keskeytyi kun Natur og Ungdomin rohkeat aktivistit hyppäsivät mereen lautan eteen ja porauslautan siirto oli keskeytettävä. Ympäristöaktivistien puolelta arvovaltakysymyksenä on Lofoottien säilyttäminen ainoana alueena Norjassa josta ei ole porattu öljyä.

Öljynporaamisella ja öljylähteiden etsimisellä on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Koskettavin ympäristövaikutuksista on valaiden katoaminen Norjasta. Öljyn etsintään käytetään ultraääntä tykittäviä laitteita joiden äänenvoimakkuus on tuhansia kertoja voimakkaampi kuin laivan moottorin tuottama melu. Herkkäkorvaiset valaat ovat paenneet kuulovaurioita aiheuttavaa äänisaastetta, sillä öljynetsinnän äänipommituksia tehdään tauotta yhdeksän sekunnin välein ympäri vuorokauden useiden kuukausien ajan. Kyseessä ei ole pelkkä meluhaitta, vaan mikä tahansa eläin paistuu ultraääneen osuessaan elävältä, niin voimakkaita nämä ääniaallot ovat. Äänisaaste haittaa myös valaiden kommunikointia, joka muutoin onnistuu parhaimmillaan jopa meren toiselta puolelta toiselle. Myös itse öljynporaus on äänekästä puuhaa ja stressaa valaita.

Valastutkija saapuu Bellonan ympäristöaktivistilaivalle.

 
Tapasin matkalla valastutkijan joka kertoi valaiden karuista kohtaloista Norjassa. Norjassa pyydystetään vieläkin valaita ruoaksi, ja valaanlihaa pidetään jonkinlaisena perinneruokana. Valaiden pyydystäjät ottavat eläimistä vain fileet ja jättävät lähes kokonaiset valaiden raadot mereen ajelehtimaan. Meressä voi törmätä valtaviin valaanraatoihin. Valaat ovat hyvin tietoisia eläimiä, joilla on jokaisella oma kutsumavihellys eli nimi, ja niiden kielessä on useita murteita. Harmillisesti Natur og Ungdom ei vastusta valaiden pyytämistä. Päin vastoin, he tarjosivat siellä valasta hampurilaisen välissä kansanjuhlan yhteydessä meidän kansainvälisten vieraiden järkytykseksi.
 
Ympäristöhaitat eivät jää valaisiin. Arktisessa jäisessä ympäristössä öljyvahingot tuottavat korvaamattomia haittoja ekosysteemille. Tällä hetkellä ei ole olemassa mitään todellista tapaa puhdistaa öljyvuotoja, mikäli sellainen sattuu jäisellä aluella. Teoreettisesti öljyvuoto voidaan puhdistaa siirtämällä kaikki öljyn saastuttama jää talteen, mutta jään kuljettaminen merestä suuressa määrin kauas pois on enemmänkin scifiä kuin todellisuutta. Kenelläkään ei taida olla edes resursseja tehdä tätä. Omat ongelmansa on vielä siinä, minne valtava saastunut jäävuori sitten kasattaisiin ja mitä sillä tehtäisiin.
 

Norjalaisen Maan ystävän tiipii mäen huipulla. Taustalla vuoret kohoavat pilvien yläpuolelle.

Päätös öljyn poraamisesta ei ole vain taloudellinen ja ekologinen kysymys, vaan se on hyvin suurelta osin myös työvoimapoliittinen ja sosiaalinen ongelma. Paikalliset kuntapäättäjät kannattavat pääosin öljynporausta, koska se tietäisi lisätuloja kuntien kassoihin. Kannattajat myös uskovat öljyteollisuuden luovan uusia työpaikkoja ja väittävät ettei se haittaa kalastusta joka on merkittävin tulonlähde alueella. Vastustajat taas nostavat esille, että öljynporauksen työvoimana on korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia ja Etelä-Norjalaisia, eikä suinkaan paikallisia. Öljyteollisuus myös tuhoaisi mahdollisuudet paikalliseen kalastuselinkeinoon ja jo pelkkä öljynetsintä karkottaa kalakannat. Päättäjät ovat ostaneet kehnon saaliin saaneet kalastajat hiljaiseksi. Työvoimapoliittisesti siis väitetään, että toisaalta öljynporaus loisi uutta työn kysyntää, ja toisaalta taas jättäisi pohjoisen asukkaat työttömiksi heidän menetettyään elinkeinonsa. Niinpä paikalliset asukkaat vastustavat öljyteollisuutta.
 
Lofoottien tulevaisuudessa on vastakkain kaksi elämäntapaa. Toisessa elämäntavassa Lofootit säilytetään luonnontilaisena perinteisenä kalastukseen ja turismiin keskittyvänä alueena ja toisessa elämäntavassa aluetta käytetään hyväksi raaka-aineen tuotantoon taloudellisten etujen saamiseksi. Toisella puolella ovat ympäristöaktivistit, paikalliset asukkaat ja kalastajat; toisella puolella hyvinvointipalveluiden rahoituksesta huolehtivat sosialidemokraattiset pormestarit ja yritysmaailman etuja ajavat oikeistopuolueet. Asetelma on vaikea.
 


Näkymä vuoren korkeuksista Lofoottien saaristoon.

Norjan vaalien tuloksella voi olla ratkaiseva merkitys Lofoottien tulevaisuuden kannalta. Kysymys on niin merkittävä, että jopa Euronews ja Ruotsin yleisradio tulivat paikan päälle tekemään tv-reportaasia leiristä. Tapahtumasta oli myös kymmenittäin lehtihaastatteluita ja uutisia norjalaisessa mediassa.
 
Leiri antoi loistavan ja monipuolisen kuvan Lofooteista. Paikanpäällä oli muun muassa mahdollista harjoitella öljyntorjuntaa ja öljylautan kulun estämistä mereen hyppäämällä sekä perehtyä valaisiin ja arktisen alueen erityispiirteisiin luonnonsuojelun kannalta. Leirille kutsutut nigerialaiset Maan ystävät valottivat öljynteollisuuden Nigeriassa aiheuttamia valtavia ympäristötuhoja ja Kanadan alkuperäiskansaan kuuluvat esittelivät omaa perintöään. Kanadan ja Venäjän ympäristöaktivisteja oli myös kutsuttu paikalle puhumaan maidensa tilanteesta ja me Arktisen neuvoston jäsenvaltioihin kuuluvat nuoret kokoonnuimme miettimään, mitä neuvostolle voisi tehdä, sillä se näyttäytyy monille lähinnä teollisuuden etuja ajavana elimenä.


Maan ystävät harjoittelemassa kansalaistottelemattomuutta: miten hypätään mereen öljynporauksen estämiseksi.

Leiri ei ollut vain asiapitoinen, vaan ehdittiinpä viikon aikana käydä jääkylmässä meressä keskiyön kuutamouinnilla, vaellella vuorten huipuilla ja maalata mielenosoituksia varten banderolleja. Leirillä tutustui moniin Maan ystäviin ympäri maailman aina Koreaa ja Tadzikistania myöten.
 
Lofoottien uskomattoman kaunis ja ainutlaatuinen luonto tarjosi kauniit puitteet hauraan arktiksen suojeluun. Merellä seilatessa ja ikiaikaisten vuorten kohotessa merestä pystysuoraan pilvien yläpuolelle tuntui siltä, että kaikella sillä, mitä teemme, on todellakin paljon merkitystä.

Jukka Liukkonen 

Kirjoittaja on tulevaisuudentutkija, kuvataiteilija ja Helsingin seudun Maan ystävien hallituksen jäsen. 

Ilmastolain supersyksy -tempaus kokosi kansalaisia ja politiikkoja eduskuntatalolle

Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan tempaus eduskuntatalon portailla 3.9.2013 toivotti kansanedustajat tervetulleiksi takaisin töihin muistuttamalla vahvan ilmastolain tärkeydestä.

Kirkan hitti ”Hetki lyö” avasi tilaisuuden oikeutetusti: hetki on todella lyönyt vahvan ilmastolain säätämiseksi, jotta meillä olisi toimiva työväline päästöjen nopeaan ja tehokkaaseen vähentämiseen ilmastokatastrofin estämiseksi. Tämä syksy on ratkaisevan merkityksellinen ilmastolain valmistelussa. Lakiesitys on tulossa lausuntokierrokselle marras-joulukuussa, ja hallituksen esitystä odotetaan kevään lopulla. Kansanedustajia tahdottiin muistuttaa valmistautumisen ja vaikuttamisen tärkeydestä. Tätä työtä helpottamaan kampanja lahjoitti kaikille edustajille lukujärjestyksen ilmastolain valmisteluaikataulusta ja tärkeimmistä sisällöistä.

Tempaukseen oli kutsuttu haastattelupuheenvuoroa varten edustaja jokaisesta puolueesta, ja vain kokoomuksesta ei kukaan päässyt paikalle. Kampanjan kumppanijärjestöjen edustajat haastattelivat poliitikkoja ilmastolakikannoista ja -toimista. Puheet olivat lupaavia ja positiivisia. Kampanjapuheessa muistutettiin poliitikkoja, että ”me tulemme seuraamaan teitä”. Tunnelma oli rento, mielenosoitus-puhekuplakyltit ja mielet korkealla. Haastattelukierroksen lopulla aurinkokin murtautui esiin valaisemaan ja lämmittämään kylmää aamua – pidetään sitä hyvänä enteenä, kun ilmastolakikampanjan aktiivinen vaikutustyö jatkuu taas koko supersyksyn.


Leena Kontinen

leena.kontinen@maanystavat.fi

Lisätietoja Oriveden kaivoksen päästöistä

Tässä mittaustulokset uutisoimistamme Oriveden kaivoksen päästöistä pdf-tiedotstoina

Mittaustulokset1 sedimenttinäytteestä, joka sisältää uutisoimamme korkean uraanipitoisuuden.

Mittaustulokset 2 vesinäytteistä

Lisäksi tässä tausta-aineistona hyödyllinen Jari Natusen ppt-esitys Oriveden kaivoksen päästöistä, joka on pidetty 24.8. Se taustoittaa siis Oriveden ongelmia ennen uusimpia mittaustuloksia. 

Oriveden kaivoksen ongelmia selvittää myös keväällä 2013 julkaistu erillisselvitys, jonka on tehnyt konsulttina Kokemäenjoen vesistönsuojeluyhdistys. Sen mittaustuloksista esimerkiksi kadmiumin suhteen olisi voinut vetää vielä vahvemmat johtopäätökset.

Katso kuvat: Oriveden kultakaivoksen ympäristöstä löydetty uraanipitoista jätettä

Sivukivikasoja kaivoksen Pohjoispuolella eristämättömällä maalla

Oriveden Ala-Jalkajärvi on ELY-keskuksen tietojen mukaan käytännössä kuollut kaivoksen vaikutusten seurauksena

Eläin kulkenut raskasmetallijätelietteen halki kaivoksen pohjoispuolella

Laskuoja, jonka kautta kaivoksen jätevedet lasketaan Ala-Jalkajärveen

Maan Ystävät ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri

Oriveden kultakaivoksen ympäristöstä löydetty uraanipitoista jätettä

Australialaisen Dragon Mining -yhtiön omistaman Oriveden kultakaivoksen lähistöltä on löytynyt useita luvattomasti ympäristöön päästettyjä haitta-aineita. Elokuun 24. päivä 2013 otetut vesi- ja sedimenttinäytteiden analyysit osoittavat vakavaa piittaamattomuutta ympäristönormeista ja kaivoksen naapureiden hyvinvoinnista. Mittaukset tehtiin ympäristöjärjestö Maan ystävien leirin yhteydessä ja lähetettiin analysoitavaksi ALS-yhtiön laboratorioon.

Oriveden kaivos laskee jätevetensä pääosin Ala-Jalkajärveen, josta ne kulkeutuvat Peräjärven kautta Näsijärven Paarlahteen. Ala-Jalkajärven sedimenttinäytteessä mitattiin säteilyjätteen rajan moninkertaisesti ylittävä määrä uraania (132 mg/kg). Myös Ala-Jalkajärven vesinäytteestä löytyi uraania. Aineet voivat kertyä vedestä sekä ravintoketjussa pohjaeliöiden kautta kaloihin ja äyriäisiin.

“Mittausten perusteella voi olettaa, että kaivoksen vaikutukset ulottuvat Näsijärven Paarlahteen asti. Suhteessa kaivoksen kokoon Dragon Mining kilpailee päästöjen pitoisuuksilla ja ympäristövaikutuksilla Talvivaaran kanssa", toteaa filosofian tohtori, biokemisti Jari Natunen.

Mitattujen järvivesien kadmium-arvot ovat hälyttävät. Ne ylittävät Euroopan unionin asettamat raja-arvot selvästi. Kadmium on terveydelle haitallinen ja syöpävaarallinen raskasmetalli, joka kerääntyy elimistöön. Lisäksi vesistä mitattiin korkeita pitoisuuksia useita muita luvanvaraisia aineita, joita ei käsitellä kaivoksen ympäristöluvassa eikä suurta osaa seurata lainkaan.

Kultakaivoksen ympäristölupaa valvova Pirkanmaan ELY-keskus ei ole puuttunut asetuksella säädeltyjen kadmiumarvojen kymmen- ja satakertaisiin ylityksiin, vaikka ne ovat olleet keskuksen tiedossa jo vuodesta 2011. Puuttuminen kaivosyhtiön muihin ympäristölainsäädännön rikkomuksiin on ollut Maan ystävien ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin mukaan liian hidasta.

“Paikalliset mökkivieraat eivät uskalla enää kalastaa Peräjärvestä. Kaivosyhtiön on kannettava vastuunsa ympäristön pilaamisesta ja kunnostettava saastuneet alueet”, toteaa Maan ystävien kaivosryhmän Angi Mauranen.

Jätevesien lisäksi raskasmetalleja päästetään ympäristöön korkeina pitoisuuksina kaivoksen sivukivikasoista. Louhinnan sivutuotteena syntyvät kivet on läjitetty suoraan eristämättömälle maalle, jolloin sadevedet pääsevät huuhtomaan kasoissa olevia raskasmetalleja kaivosta ympäröivälle suolle.

"Saimme nostettua Oriveden kultakaivoksen ympäristöongelmat julkisuuteen kevättalvella 2012, kun paikallinen asukas oli ottanut meihin yhteyttä. Jo silloin kävi ilmi, että ongelmat ovat suuria, mutta tuoreiden mittausten perusteella ne ovat suorastaan pelottavia. Kaivoksen toiminta on keskeytettävä heti", sanoo Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin aluesihteeri Juho Kytömäki.

Lisätietoja:
FT Jari Natunen, biokemisti, antaa lisätietoja mittaustuloksista ja niiden tulosten tulkinnasta
p. 040  771 3781, njarit@yahoo.com
Angi Mauranen, Maan ystävien kaivosryhmä, p. 040 520 7537, angi.mauranen@maanystavat.fi,
Juho Kytömäki, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, p. 040 515 4557 (klo 12 alkaen), pirkanmaa@sll.fi
Mittaustulokset ja ḱuvamateriaalia:
http://maanystavat-blogi.blogspot.fi/

Oriveden kaivos tarkkailussa

Näytteenottoa Peräjärvestä

Kuusitoista pirkanmaalaista ympäristöaktiivia ja paikallistoimijaa tutustui 23.-25.8. kaivostoiminnan aiheuttamiin ympäristöongelmiin sekä Oriveden kaivokseen Tampereen Maan ystävien järjestämällä Kaivoskysymys-ympäristötoimintaleirillä. Leiri oli lähtölaukaus Pirkanmaan nykyisten ja suunniteltujen kaivosten sosiaalisten ja ympäristövaikutusten selvittämiseen. Leirillä otettiin myös vesinäytteitä ja selvitettiin paikallisten asukkaiden kantoja. 

"Halusimme järjestää leirin Tampereella, koska myös Pirkanmaalla kaivosten päästöongelmat ovat konkreettisesti näkyvillä. Oriveden kultakaivoksen vuoksi teiskolaiset eivät esimerkiksi enää uskalla kalastaa läheisessä Peräjärvessä. Oriveden puolella Ala-Jalkajärvi taas on käytännössä kuollut", toteaa Otto Bruun Tampereen Maan ystävistä. 

Pirkanmaan  kaivostoimijoista keskeisin on australialaisomisteinen Dragon Mining. Orivedellä yhtiön kaivos on jo vuosien ajan laskenut sulfidipitoiset happamat ja haitallisia raskasmetalleja sisältävät  kuivatusvetensä kaivoksen viereiseen Ala-Jalkajärveen, josta niitä on kulkeutuneet Peräjärven kautta Näsijärveen asti. Myös Dragon Miningin rikastamo Sastamalassa  on aiheuttanut merkittäviä nikkelipäästöjä. 

Sekä Dragon Miningin että valvovan viranomaisen Pirkanmaan ELY-keskuksen toiminnassa on ollut merkittäviä puutteita.  Kaivos ei ole huolehtinut jätevesistä asianmukaisesti, mutta siitä huolimatta sen toiminta on saanut jatkua ELY-keskuksen puuttumatta riittävän tiukasti tilanteeseen.  

"Pirkanmaalla kaivosbuumille on asetettava piste. Nyt Valkeakoskelle ollaan perustamassa kaivosta, jonka on suunniteltu toimivan vain kahden vuoden ajan. Hankkeen seurauksiin kuuluu ongelmajätettä ja avolouhos. Onko tällaisessa kaivostoiminnassa mitään järkeä",  kysyy Pieta  Hyvärinen Tampereen Maan ystävistä.

Tampereen  Maan ystävien mukaan uusien kaivosten sijaan pitäisi panostaa  metallien käytön kierrätyksen ja kierrätettävyyden lisäämiseen esimerkiksi tuotesuunnittelussa.

Dragon Mining suunnittelee kultakaivosta myös Valkeakosken Kaapelinkulmaan. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri on jättänyt kaivospiirihakemuksesta valituksen, joka on parhaillaan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Suunnitteilla oleva Kuusamon Oulangan kansallispuistossa sijaitseva kultakaivos on myös Dragon Miningin hanke. 

Ohessa julkaisuvapaita kuvia leiriltä, joissa leiriläiset ottavat näytteitä Peräjärvestä ja muista Oriveden kaivoksen pilaamista vesistöistä. 

Näytteenottoa Ala-Jalkajärven lähistöltä