Sosiaalifoorumitärppejä

Tänä viikonloppuna (26.-27.4.) järjestetään taas vuoden ekat festarit eli Suomen sosiaalifoorumi Arbiksella Helsingissä. Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis sijaitsee osoitteessa Dagmarinkatu 3, kansallismuseon takana Etu-Töölössä. 

Tapahtumaa on järjestämässä 125 järjestöä ja kansalaisverkostoa ja se koostuu 64:stä seminaarista ja työpajasta. Maan ystävät ovat järjestävänä tahona monessa mukana. Tässä kirjoituksessa joitakin tällaisia tärppejä. Koko ohjelmakarttaan kannattaa myös tutustua, se löytyy täältä.   

Sosiaalifoorumi alkaa lauantaina klo 10 yhteisellä aloitusjamboreella. Tämän jälkeen starttaa samanaikaisesti 13 keskustelutilaisuutta, joista kahdessa Maan ystävillä on näppinsä pelissä: Nuorten ympäristöfilosofiaklubissa (luokka 22) keskustellaan nimensä mukaisesti ympäristöfilosofisista aiheista. Myös ei-niin-nuoret ovat tervetulleita keskusteluun. Samanaikaisesti käynnistyy myös Madot tulevat! -työpaja (luokka 35), jossa esitellään tunkiolierojen sielunelämää ja matokompostin toimintaa sekä keskustellaan matojen viitoittamista askelkuvioista kestävämpään elämäntapaan. 

Seuraavaksi eli klo 14.00 alkaa peräti kahden session mittainen Hyvä elämä - Buen vivir -sessio. Kaksiosaisen tapahtuman ensimmäinen puolisko (14-15.30, luokka 13) on seminaarimuotoinen tilaisuus Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansojen keskuudesta lähteneestä Buen vivir -ajattelusta yhtenä ratkaisuna ekologis-kulttuuriseen kriisiin. Toisessa osiossa (klo 16-17.30, luokka 13) jatketaan teemaa peilaamalla Buen viviriä erilaisiin Suomessa puurtaviin liikkeisiin ja ajattelusuuntiin. 

Lauantain kolmannessa slotissa järjestetään myös Kaivoshaitat ja kansalaistoiminta -keskustelu (luokka 33). Keskiössä on kaivosbuumin haittavaikutusten tarmokas vastustaminen ja kansalaisliikkeiden yhteistyön voimistaminen. Menossa mukana on kaivostoimijoita ympäri maan, myös Maan ystävien maanmainio kaivosryhmä. Kaivoksista kiinnostuneen kannattaa suunnata myös tätä edeltävään Kaivokset Suomessa -seminaariin (14-15.30, luokka 33)

Lauantain osalta sosiaalifoorumi päättyy klo 19.30, jonka jälkeen juhlinta alkaa Ravintola Kaisaniemessä monipuolisen Peace and Love -rauhankonsertin merkeissä. Ohjelmassa musiikkia, komiikkaa, runoutta... sekä tietysti Maan ystävien kaivostietovisa! 

Sunnuntaina jatketaan klo 11 ja päivän voi aloittaa vaikkapa Kumppanuusmaatalous-paneelikeskustelun parissa (ks. myös Facebook). Tilaisuudessa keskustellaan konkreettisten esimerkkien kautta ruoan viljelijöiden ja syömäreiden yhteistyön syventämisen uusista muodoista. 

Sunnuntain jälkimmäisessä slotissa (13-14.30) Maan ystävillä pitääkin kiirettä, sillä olemme samanaikaisesti järjestämässä peräti kolmea työpajaa. Taisteleva kasvatus Latinalaisessa Amerikassa -työpajassa (luokka 12) käydään inspiroivien alustusten kautta kiinni ihmisten omaehtoista toimijuutta ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa vahvistaviin pedagogisiin käytäntöihin. Kohti hiilivapaata Helsinkiä -tilaisuudessa (luokka 33) esitellään Helsingin kestävämmästä energiantuotannosta käytävää kamppailua ja vaikuttamismahdollisuuksia (ks. myös Hiilivapaa Helsinki). TTIP - Kilpajuoksua kohti pohjaa? -keskustelussa (luokka 42) taas esitellään parhaillaan neuvoteltavaa transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuussopimusta ja keskustellaan sopimuksen haittavaikutuksista ja siihen vaikuttamisesta. 

Nämä työpajat ovat toki vain murto-osa viikonlopun hulppeasta tarjonnasta, kannattaa siis tutustua koko palettiin. Maan ystävillä on sosiaalifoorumissa myös esittelypöytä, jonka luona kuulee parhaimmat festarijutut sekä saa ajankohtaista tietoa järjestön toiminnasta. 

Älä siis kainostele vaan lähde mukaan osallistumaan ja innostumaan! 

Tuomo Alhojärvi  

Pelastetaan korvatunturi!

Norjalainen yhtiö Yara on perustamassa Sokliin fosforikaivosta. Kaivos tulisi Itä-Lappiin Urho Kekkosen ja Värriön kansallispuistojen väliin. Valtavalla kaivoksella olisi peruuttamattomia vaikutuksia poronhoitoon ja matkailuun.

Kaivosalueen maaperässä on kymmenkertaisesti enemmän uraania kuin Talvivaaran kaivoksen alueella. Radioaktiivisuuden määrä on huolestuttava ja kaivostoiminnan yhteydessä se leviäisi veden ja pölyn mukana ympäristöön. Osa siitä voi kulkeutua ravintoomme asti, kun kaivetulla fosforilla lannoitetaan viljelymaitamme.

Kaivoksen jätevedet valuisivat Suurjoen ja Kemijoen kautta Kemijärvelle ja edelleen Itämeren puhtaimpaan osaan, Pohjanlahdelle asti. Uraani on vesiliukoinen metalli ja se valuisi vesistön mukana kerääntyen edelleen eläimiin aiheuttaen muun muassa hormonaalisia häiriöitä. On selvää, että hankkeen ympäristövaikutukset tuhoaisivat matkailubisneksen kansallispuistoissa vesien pilaantumisen myötä. Myös vanha elinkeino, poronhoito, kärsisi ympäristövaikutuksista ja loppuisi alueelta kun porojen laidunkierto katkeaisi. Koko hanke perustuu lyhyen tähtäimen voiton tavoitteluun luonnon kustannuksella.

Savukoskilaiset sanovat hankkeelle ei!, sano sinäkin!

Auta pelastamaan joulupukin tunturit ja allekirjoita EU:lle lähetettävä vetoomus tästä. Tavoitteena on saada EU rajoittamaan radioaktiivisuuden määrää lannoitteissa. Tämä veisi Soklin kaivoshankkeesta taloudellista pohjaa.

Lisätietoa tästä.

Clay therapy

Reflection is an important part of human life. You take the time to think about your life. You can think about what happened or what may happen, what makes you happy, what your hopes and dreams are … Everything is possible. Even though reflection is important, it can easely be forgotten in our day to day life. Luckily that is not the case for everybody.

On Wednesday Lauri Takatalo, a former intern of FoEF and current student Community Educator, came to the office of FoEF in Helsinki. With a original therapy in mind he gave the employees, some volunteers and me (intern at FoEF) the chance to do our reflection in an original way. In stead of just reflecting, we could expres our thoughts visibly by using clay. We took the time to reflect about what makes us joyfull and strong but also about what makes us sad. These reflections where represented through clay figures that matched the personal answer to the reflection. By using our hands and creativity we were able to make all kinds of different shapes.

There was a colour for each emotion on which we could reflect: green for hope, red for strenght, yellow (or orange) for joy, bleu for sadness and purple for humble. The results were different for each person because everybody has another story to tell and another way of interpreting the meaning of the emotion. The shapes vary from a cross to worms for hope or from cake to a seat for strenght. But the most important thing was that we could take the time to reflect and express our thoughts to each other. There was room for talking and listening but of course also for laughing. There should always be room for some joy! The environment was relaxed and open and everybody enjoyed this orginal reflectiontherapy.

So, we took some time to reflect. And if you can, you should do it too. Think about your life. What makes you happy or sad? What do you hope for or dream of? What gives you strenght?

Guillaume Vandenhemel

Intern at Friend of the Earth Finland