Ilmastoaktivismia maapallon toiselta puolen

Terevhdys Perun pääkaupungista Limasta, aavikkoisen rannikkokaupungin pölystä ja hälinästä. Täällä kesä tekee tuloaan ja kaupunkia lähes taukoamatta peittävä harmaa pilvikerros alkaa hiljalleen väistyä polttavan auringonpaisteen tieltä. Lämpenevät säät eivät suinkaan ole ainoa innostuksen ja odotuksen aihe täällä, lähestymässä on jotain muutakin mielialoja kuohuttavaa, nimittäin 1.-12.12.2014 Limassa järjestettävä YK:n ilmastokokouksen kahdeskymmenes osapuolikonferenssi UNFCCC COP20. Antropologian vaihto-opinnot paikallisessa yliopistossa lennättivät minut tänne alun perin noin kolme kuukautta sitten. Etukäteen suunnittelematta ajoitus osui kuitenkin enemmän kuin sopivasti ilmastokonferenssin kanssa, ja kiitos FOEI-verkostolle olenkin saanut juuri vahvistuksen akkreditoinnista konferenssiin. Kriittisemmissä konteksteissa COP kokouksien saama "Conference of Polluters" nimi tiivistää hyvin myös omia oletuksiani tästä valtavasta kansainvälisestä ilmastokonferrenssista, ja siitä minkälaisia todellisia ratkaisuja tai päätöksiä siellä voidaan saada aikaan. Siitä huolimatta (tai ehkä juuri siitä johtuen) COPin seuraaminen näinkin lähietäisyydeltä tulee kuitenkin olemaan varmasti erittäin mielenkiintoista. Niin kuin aikaisempienkin konferenssien yhteydessä, myös Limassa järjestetään virallisen konferenssin aikana ”Peoples summit on climate change” täällä ”Cumbre de los pueblos” (Katso), kansalaisjärjestöjä ja muita sosiaalisia liikkeitä yhteen kutsuva avoin foorumi toisenlaisten vaihtoehtojen ja ratkaisujen löytämiselle.

Peru on mielenkiintoinen konteksti ilmastokonferenssille monestakin syystä. IPCCN:n (Intergovernmental Panel on Climate Change’s) raportin mukaan Peru on yksi niistä maista joihin ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan eniten. Nopeasti kasvava talous jonka keskeisenä sektorina toimii kaivosteollisuus, suuri poliittisesti heikossa asemassa oleva alkuperäisväestön määrä ja IPCC:n raportin maalailemat kauhukuvat ovat tekijöitä jotka korostavat ilmaston muutosta koskevan keskustelun tärkeyttä juuri täällä. Ympäristöaktivismi tai ympäristöliikkeet ovat kuitenkin Perussa muihin Latinalaisen Amerikan maihin verrattuna vähäisiä ja suurin osa kansalaisjärjestöistä ja sosiaalisista liikkeistä toimii enemmän alkuperäisväestön- työväen- tai ihmisoikeuskysymysten parissa. Ympäristökysymyksiin puututaan selkeämmin esimerkiksi maanomistus tai ihmisoikeusnäkökulmasta kuin ympäristön suojelullisina kysymyksinä. Tämän voi kuitenkin nähdä myös liittyvän maailmankuvan holistisuuteen jossa ”ympäristö” kysymyksiä ei eroteta niiden sosiaalisesta kontekstista. Toinen huomattava piirre Latinalaisen Amerikan ympäristödiskurssissa on sen antikapitalistinen luonne. Kapitalistisen talousmallin ja jatkuvan kasvun kyseenalaistaminen ovat merkittävä osa niin ympäristö- kuin alkuperäisväestö- liikkeidenkin tuottamaa diskurssia jossa globaali eriarvoisuus ja ympäristötuhot nähdään niiden suorana tuotteena.

Yksi Perun ainoista ympäristöjärjestöistä on MOCICC (Movimiento Ciudadania al frente Cambio Climatico). (Katso) Vapaasti käännettynä ”ilmaston muutosta vastaan toimiva kaupunkilaisten liike”, joka on 74:ää eri teemojen parissa toimivaa järjestöä yhdistävä katto-organisaatio. MOCICC on yksi Cumbre de los Pueblos vaihtoehtokonferenssin pääjärjestäjistä.

Maan ystävien hallituspestini hoitaminen täältä etäisyyksistä on jäänyt valitettavan vähälle sähköpostien silmälläpitoa lukuun ottamatta, mutta sen sijaan olen pyrkinyt tutustumaan sitäkin enemmän paikalliseen ympäristötoimintaan. Muutaman täällä viettämäni kuukauden aikana olen päässytkin kivasti mukaan MOCICCIN toimintaan: muun muassa kokouksiin, katselemaan dokumenttielokuvaa puistossa ja mielenosoitukseen kaivos- ja energia ministeriön edessä. Saamani mielikuvat MOCICC:in ”maailmankuvasta” on varsin vastaava kuin näkemykseni mukaan Maan ystävien on, ajatus maailmasta kokonaisuutena, jossa ympäristökysymykset ovat yhtälailla ihmisoikeuskysymyksiä ja päinvastoin.

 Kuva: Dokumenttielokuvateatteri puistossa

Hallituspestistä maapallon toiselle puolelle karkaamisesta huolimatta sain ilokseni kuulla että paikka hallituksessa löytyy vielä seuraavallekin vuodelle. Täältä toivottavasti tarttuu mukaan yhtä jos toista ja tutustuminen uuteen asuinympäristöön, uusiin ystäviin ja erilaisiin ympäristötoiminnan muotoihin jatkuukin yhä! Lisää höpötystä luvassa viimeistään COP:ista!

!Cambiamos el sistema y no el clima!

Compañera Saija, Limasta