Tervehdys Maan ystävien hallituksen helmikuisesta kokouksesta!

Paljon on vettä virrannut myllynkivessä sitten kyseisen hallituksen kokouksen eli tuttavallisemmin halkon, ja olkoon tämä priimaesimerkki siitä, miten blogikirjoitusta ei kannata tehdä (lue: kohta kahden kuukauden kuluttua koostettuna). Helmikuun halko oli allekirjoittaneelle toinen laatuaan MY:ssä ja opin sieltä paljon. Näitä asioita olivat mm. 

• perehdy kunnolla omiin esitettäviin asioihin
• kirjaa kokouksen asialistaan sinisellä merkityt asiat etukäteen muiden nähtäväksi
• jätä kone syrjään ja ole läsnä 
• tee tarvittavat muistiinpanot manuaalisesti ja ota erityisesti halkojen yhteiselosta, interaktioista ja tunnelmasta kaikki ilo ja oppimismahdollisuudet irti!

Itse tunnelmiin. Aloitimme klo.12.07 MY:n toimistokon koushuoneessa ja paikalla olivat kaikki kynnelle kyenneet ja Maisa Skypellä. Myös Eve, Anders, Anastasia (Kepa yhteyshenkilönä) ja Olli-Pekka (Voiman, Innon, Siemenpuun ja AEPF:n esittelytarkoituksessa). 

Kuvassa: MY:n toimiston kokoushuoneen värikylläisyyttä.

Mainittavaa kenties, että paljon asioita on käynnissä ja porukalla riittää yllin kyllin tekemistä koko keväälle. Joitakin viime vuotisia asioita roikkuu vielä mukana, mikä lienee tyypillistä, mutta nekin saataneen hoidettua muutaman kuukauden sisällä. 

Suurimmat jutut juuri tällä hetkellä ovat: Ilmastokampanjaan liittyvät tulosten juhlimiset ja jatkon suunnittelu, Sosiaalifoorumiin ohjelman koostaminen/tuottaminen ja kevätväentapaamisen organisointi.

 

Saimme vielä Anastasian johdolla kattavan Kepa-perehdytyksen ja muistutuksen, että Kepa tarjoaa myös räätälöityä koulutusta. Anastasia toimii myös hallituksen luottamushenkilönä, joten hän auttaa tarvittaessa niin ristiriitojen ratkaisussa kuin muissa arkaluontoisissa tilanteissa, joissa ulkopuolista näkökulmaa kaivataan.

Olli-Pekka esitteli niin ikään kattavasti Voima-lehden, Into-kustannuksen, Siemenpuu-säätiön ja AEPF-toimikunnan toimintaa. Etukäteismateriaalin avulla saimme erinomaisen hyvän kuvan sekä historiasta että nykytilasta. Aika loppui hieman kesken ja päätimme siirtää loput Voimaa, Intoa ja Siemenpuuta koskevat asiat valmisteltavaksi seuraavaan hallituksen kokoukseen. 

Kuva: Kokouspaikkamme Pauligin huvila talviasussaan.

Tuhti tietopaketti päässä oli illan jo pimetessä mukava matkata kotiin keittämään kiinalaista Oolong-teetä (乌龙茶) ja rentoutumaan hyvästä korealaisten buddhalaismunkkien tuottamasta meditaatiomusiikista. 

Timo Sundman eli Timmis

Maan ystävien hallituksen jäsen 

Dragon Miningin Huittistenkin kaivokselta valuu uraania

Kaivoksen ympäristövaikutuksista huolestunut ryhmä ihmisiä otti vesi- ja sedimenttinäytteitä kaivoksen lähistöltä marraskuun 2014 lopulla.

Dragon Mining Oy:n Jokisivun kaivokselta ulos johtavien ojien sedimenttien radioaktiivisuus on koholla. Lisäksi ojavesissä on kohonneita pitoisuuksia mm. uraania, arseenia ja metalleja. Ojat johtavat Paukkionojan kautta Loimijokeen, jonka ekologinen tila on jo entuudestaan välttävä. Loimijoki kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. 

Kaivoksen viimeisestä laskeutusaltaasta ulos johtavan ojan ja altaita reunustavan ojan risteyksessä sedimentin alfa-aktiivisuus on 1590 Bq/kg. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA suosittelee, että säteilyturvallisuudesta vastaava viranomainen päättää mahdollisista toimenpiteistä, jos 1000 Bq/kg ylittyy. Uraania ojien risteyksestä otetussa sedimenttinäytteessä on peräti 51,4 mg/kg, mutta tämä pitoisuus ei yksin vielä selitä säteilyn määrää. 

- Kaivosyhtiön vastuulla on selvittää, mistä säteily sedimentissä johtuu ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, vaatii näytteiden analyysituloksia tarkastellut Angi Mauranen Maan ystävien kaivosryhmästä. Onko uraani taas yllättänyt Dragon Miningin?

Laskeutusaltaiden ja niistä Paukkionojaan johtavien ojien vedessä uraania on yli 20 mikrog/l. Euroopan komission SCHER-tiedekomitean suositus ympäristöhaitallisuuden raja-arvoksi pintavesissä on murto-osa tästä, 0,1-1 mikrogrammaa litrassa. Uraani on kemiallisesti haitallista vesieliöille, ja sen vaikutukset kertautuvat ekosysteemissä. Ympäristöministeriö on  vuonna 2014 suositellut uraanin analysoimista kaivoksen kuivatusvesistä, mitä kaivosyhtiö ei tiettävästi ole tehnyt.

Kaivokselta johdettavien vesien arseenipitoisuudet ovat koholla verrattuna keskimääräisiin luonnonvesien arseenipitoisuuksiin, ja sedimentissä arseenia on jopa 30,3 mg/kg. Lisäksi vesissä on koholla olevia pitoisuuksia muita raskasmetalleja kuten kuparia ja kobolttia. Millekään mainituista aineista ei ole asetettu raja-arvoa kaivoksen ympäristöluvassa, vaikka luvan myöntämisen aikaan niiden päästäminen luontoon oli luvanvaraista. Alueen kallioperässä arseenin pitoisuudet ovat luonnostaan korkeat, minkä vuoksi arseenipäästöjä tulisi tarkkailla erityisen huolellisesti. 

- On selvää, ettei kaivostoiminta tapahdu Jokisivussakaan ympäristön ehdoilla. Kaivoksista koituvat haitat ovat suurempia kuin hyödyt, varsinkin kun kyse on kultakaivoksista. Tämä lyhytnäköinen ympäristön tuhoaminen on lopetettava ja kaivannaisten kulutus vastaavasti käännettävä jyrkkään laskuun, Mauranen toteaa.

Lisätietoja:

Angi Mauranen

puheenjohtaja

Maan ystävät ry

+358 40 520 7537

angi.mauranen [at] maanystavat.fi

Näyteanalyysien tulokset:

Vesinäytteiden analyysiraportti

Sedimenttinäytteiden analyysiraportti

Taustatietoja:

Australialaisomisteisen Dragon Miningin Oriveden kaivoksen alapuoliset vedet ovat erittäin huonossa kunnossa sisältäen muun muassa huomattavia määriä uraania, sinkkiä, alumiinia ja kadmiumia. Myös yhtiön rikastamolla Sastamalan Stormissa etenkin nikkelipäästöt vesistössä ovat ongelmallisen korkeita. Yhtiö on aikeissa avata kaivoksen Valkeakosken Kaapelinkulmaan sekä Kuusamoon, jossa kaivoshanke tosin on vastatuulessa. Dragon Miningin kaivoshankkeista on julkaistu syksyllä 2014 Maan ystävien ja Hitaiden akatemian julkaisema raportti, joka löytyy osoitteesta maanystavat.fi/lohikaarme.

Kaivoksen toinen laskeutusallas sivukivikasojen kupeessa.

Kaivoksen kolmas laskeutusallas

Kaivokselta tuleva oja yhtyy Paukkionojaan