Mistä puhelimesi metalli on peräisin?

Käyttämässäsi kännykässä on noin kolmeakymmentä erilaista metallia, ja noin kolmannes kännykän painosta koostuu metalleista.

Metallit ovat uusiutumaton luonnonvara, jota louhitaan kaivoksissa eri puolilla maailmaa. Kaivoksia on niin globaalissa Etelässä (eli niin kutsutuissa kehitysmaissa) kuin teollisuusmaissa kuten Suomessa.

Kultakaivo Perussa. Kuva: ELLA Programme 

Kaivokset tuottavat tärkeitä metalleja puhelimiimme, mutta ne aiheuttavat myös monenlaisia ongelmia. Kaivosten tieltä kaadetaan metsää esimerkiksi Brasilian sademetsäalueilla, mikä heikentää luonnon monimuotoisuutta. Metallien erottamiseen tarvitaan kemikaaleja esimerkiksi Sambiassa, jotka vesiin joutuessaan saastuttavat vesistöjä. Suomessa Talvivaaran kaivoksilta lentää pölyä, mikä heikentää ilmanlaatua.

Kaivokset aiheuttavat ongelmia myös ihmisille. Kaivokset haittaavat muita elinkeinoja kuten maanviljelyä, kalastusta tai kalastusta. Esimerkiksi Indonesiassa Bangkan saarella maisema muistuttaa paikoin kuun maisemaa ja kalastajat eivät saa enää entisenlaisia saaliita. Suomen Lapissa matkailuyrittäjät ovat huolissaan Ylläksen kupeeseen suunnitellusta kaivoksesta, sillä sen pelätään karkottavan luonnonrauhaa etsivät turistit.

Tinakaivos Indonesiassa.
Kuva Friends of the Earth England, Whales and Northern Ireland

Kaivoksissa työskentely on monin paikoin vaarallista. Suuria kaivosonnettomuuksia, joissa kaivoskuilu on romahtanut kaivostyöläisten päälle on sattunut viime vuosina esimerkiksi Turkissa, Chilessä ja Ukrainassa. Kaivoksissa työskentely saattaa uhata kaivostyöläisten terveyttä myös vähemmän dramaattisesti, jos työturvallisuudesta ei ole huolehdittu: pölyinen ilma saattaa aiheuttaa keuhkosairauksia, raskaiden esineiden nostelu selkävaivoja ja kemikaalit syöpiä.

Osa metalleista tulee kaivoksilta Kongon demokraattisesta tasavallasta. Sisällissotaa käyvässä maassa eri kapinallisryhmät rahoittavat toimintaansa kaivoksilta saatavilla tuloilla. Kaivoksilla työskentelee hyvin nuoria lapsia, ja työolosuhteet eivät ole hyvät.

Tinakaivos Indoesiassa.
Kuva: Friends of the Earth England, Whales and Northern Ireland

Yleensä kaivoksia perustavat isot yhtiöt, jotka eivät ole kovinkaan kiinnostuneita aiheuttamistaan vahingoista. Markkinatalouden logiikan mukaisesti niitä kiinnostaa ensisijaisesti kaivoksista saatava taloudellinen hyöty. Usein käykin niin, että kaivoksista saatava hyöty menee kaivosyhtiölle, mutta kaivosten aiheuttamat ympäristöhaitat jäävät kaivoksen lähellä asuvien ihmisten kärsittäväksi. Sellainen ei voi olla oikein.

Tarvitaan kansainvälinen sopimus suojaamaan ihmisoikeudet monikansallisten yritysten toiminnoilta

Ihmisoikeudet ja globaalin talouden veturit, monikansalliset yhtiöt, ovat usein törmäyskurssilla. Kun jättimäiset yhtiöt levittäytyvät eripuolille maapalloa, yksi yleisimpiä ongelmia ihmisarvoisen elämän toteutumisessa, on oikeus maahan ja puhtaaseen juomaveteen. Noin kaksikymmentä valtiota ja eri alojen järjestöt yrittävät nyt YK:n alaisuudessa kehittää ihmisoikeussopimusta, joka keskittyisi ihmisoikeuksien toteutumiseen myös monikansallisessa yritystoiminnassa.

Monikansallisten yhtiöiden toimintamallit vaihtelevat maasta toiseen, mutta yritysten toiminnasta aiheutuvat ihmisoikeusrikkomukset ovat samantyyppisiä. Kun isot yritykset ja korporaatiot aloittavat liiketoiminnan uudella alueella on paikallisten asukkaiden toiveet vaurastumisesta korkealla. Raaka-ainetuotantoon keskittyvissä toiminnassa käy kuitenkin usein niin, että bisneksen sivutuotteena tuleekin maakaappauksia ja ympäristönpilaantumista vaurastumisen sijaan. Jättimäisten korporaatiot tallovat helposti erityisesti paikallisten viljelijöiden oikeudet jalkoihinsa ja kaappaavat viljelymaita itselleen. Maakaappauksissa  käytetään usein vielä hyväkseen korruptoituneita paikallisia viranomaisia.

Kaivosten sekä teollisten plantaasien läheisyydessä taas ympäristön lähivedet saattavat pilaantua käytettyjen kasvintorjunta-aineiden ja kaivosprosesseissa käytettyjen kemikaalien ansiosta. Puhtaasta juomavedestä tulee pulaa ja myös ruuan tuotanto vaikeutuu. Väestö voi alkaa kärsiä saastumisen aiheuttamista oireista ja kun toimeentulo on hankalaa, joutuvat paikalliset lähtemään paremman elämän toivossa lähikaupunkeihin. Kompensaatiota menetetystä maasta tai toimeentulosta paikallisten on hankala saada ja kaupungeissa ongelmat taas kasaantuvat työttömyyteen ja slummien kasvuun.

Monikansallisten suuryritysten tekemät ihmisoikeusloukkaukset jäävät lähes aina rankaisematta, sillä yhtiöitä ei sido mikään laki ja on hankalaa määrittää minkä maan kansallista lakia edes voisi ihmisoikeusrikkomuksissa soveltaa. Usein ne valtiot joissa ihmisoikeuksia eniten rikotaan ovat heikkoja ja korruptoituneita, eivätkä pysty soveltamaan mahdollista kansallista ihmisoikeus- tai ympäristölainsäädäntöä monikansallisia yhtiöitä vastaan. Monikansalliset yhtiöt pääsevät usein myös verotuksessa helpolla, koska yhtiöt keskittävät tuottojen kotiutuksen veroparatiiseihin. Näin yhtiöt maksavat mahdollisimman vähän veroja, välttäen maksamasta juurikaan veroja tuotantomaihin.

Yrityksiä  ja investointeja suojelee monet sopimukset ja räikeimmissä tapauksissa kauppasopimukset nähdään esteenä esimerkiksi ympäristörikoksesta tuomitsemiselle. Monikansallisten yhtiöiden ongelmallinen toiminta on aiheuttanut kauan hankausta edistyneempien teollisuusvaltioiden ja raaka-ainetuotannosta elävien köyhempien valtioiden kesken. Ongelmia on yritetty ratkoa erilaisin vapaaehtoisin säädöksin ja kehittämällä erilaisia alakohtaisia hyviä käytäntömalleja. Nämä mallit eivät kuitenkaan sido yrityksiä ja sanktioiden puuttuessa yritykset ovat halutessaan saaneet jatkaa haitallisia toimintoja.

Euroopan Maan ystävät järjesti 14-16.9 tapaamisen Ranskan Les Goudesissa jossa pohdittiin uuden ihmisoikeussopimuksen sisältöä ja prosessin etenemistä YK:ssa. Osallistuin tapaamiseen Suomen Maan ystävien edustajana. Tapaamisessa tuli esille että ihmisoikeussopimuksen tiellä on runsaasti esteitä kuten monikansallisten yhtiöiden valta teollistuneissa maissa ja YK:n alaisten prosessien monimutkaisuus, joka uhkaa venyttää sopimusprosessia vuosilla ellei vuosikymmenillä.

Toivoa uudelle sopimukselle kuitenkin antaa se että köyhemmät valtiot ovat valmiita ajamaan ihmisoikeussopimusta rikkaiden teollisuusmaiden vastustuksesta huolimatta. Toivoa luo myös se että aiemmin on onnistuttu säätämään kansainvälisiä lakeja esimerkiksi lapsikaupasta. Lisää tietoa sopimusprosessista ja sen tekijöistä löytyy alla olevista linkeistä:

http://www.treatymovement.com

http://business-humanrights.org/en/binding-treaty/un-human-rights-council-sessions

Kirjoittaja: Noora Ojala

Tunnetko kännykkäsi? Mistä se on tullut?

Mistä taskussasi oleva kännykkä on tullut? Kuka sen on tehnyt? Mistä puhelimen raaka-aineet ovat peräisin?

 

Tiesitkö, että kännykäsi (juuri siinä, joka on kädessäsi) painosta noin kolmannes on erilaisia metalleja? Tavallisen älypuhelimen näyttö, virtapiirit, akku ja muut osat voivat sisältää jopa 30:a erilaista metallia. 

Kuva: Fairphone

Metalleja on yhteiskunnassammemuutenkin  kaikkialla, sillä moderni elämäntapamme on varsin riippuvainen kaivannaisista. Vuosittain maailmassa kulutetaan ja tuotetaan huimaavat määrät metalleja. Esimerkiksi vuonna 2011 maailmassa tuotettiin alumiinia 44 100 tonnia, kuparia 16 100 tuhatta tonnia, kultaa 2 700 tonnia ja tinaa 253 000 tonnia. (Lähde: http://pubs.usgs.gov/of/2013/1091/OFR2013-1091.pdf)

Kuva: Stop Talvivaara -kansanliike

Metallit tulevat kaivoksista, joissa kallioperää louhitaan. Louhitusta maa-aineksesta erotetaan arvokas metalli, ja ylimääräinen maa-aine jää sivuun. Kaivoksilla on suuria ympäristövaikutuksia: ne vaikuttavat erityisesti vesistöihin, ilmanlaatuun ja maaperään.

Kaivokset vaikuttavat myös lähellä asuviin ihmisiin. Joillekin kaivos tarkoittaa työtä ja toimeentuloa, mutta paljon on myös niitä, joiden elinkeinon ja asuinpaikan kaivokset ovat pilanneet. Kaivosyhtiö ovat suuria yrityksiä, ja paikallisilla ihmisillä ei ole useinkaan mahdollisuutta vaikuttaa kaivosten toimintaan. Kaivosyhtiö hyötyy kaivoksistaan taloudellisesti, mutta paikallisille ihmisille jäävät vain kaivosten aiheuttamat ongelmat. Suuret kaivoshankkeet ovat aiheuttaneet ongelmia erityisesti globaalissa Etelässä (eli niin kutsutuissa kehitysmaissa) kuten Brasiliassa, Intiassa, Indonesiassa ja Kongossa. Toisaalta myös Suomessa kaivokset ovat aiheuttaneet ristiriitoja paikallisten asukkaiden ja kaivosyhtiön välille.

Miksi meidän – sinun, minun ja hänen – pitäisi olla kiinnostuneita kaivoksista? Niin kauan kuin käytämme kännyköitä ja muuta metallipitoista, olemme kaikki yhteydessä kaivoksiin. Emme ole ehkä valinneet sitä, että kaivokset toimivat siten kuin toimivat. Emme voi kuitenkaan sulkea silmiämme siltä, että tällä hetkellä me hyödymme kännyköistä, joiden raaka-ainetuotanto perustuu muiden ihmisten riistoon ja luonnon tuhoamiseen.

Kuva: Gary Knight

Pitäisikö kännyköiden käyttö lopettaa? Miten metalleja voisi kierrättää nykyistä tehokkaammin? Voisiko kaivokset velvoittaa toimimaan nykyistä reilummin silläkin uhalla, että ne tuottaisivat vähemmän metallia ja taloudellista voittoa? Kaivosten aiheuttamiin ristiriitoihin ei ole helppoja ratkaisuja, mutta se ei saa estää meitä yrittämästä luoda parempaa todellisuutta. Toisenlainen maailma on mahdollinen.

Hernekeiton symboliikka

Mitä tekemistä hernekeitolla on Maan ystävien kanssa? Paljonkin, jos siitä välttämättä haluaa etsiä merkityksiä, ja miksipä ei haluaisi. Hyvä hernekeittohan koostuu voittopuolisesti herneistä, jotka paitsi ovat ympäristökuormitukseltaan vähäisiä ja ravintoarvoiltaan kunniallisia, myös sitovat ilmasta arvokasta typpeä maaperään ja kasvavat pohjoisissakin ilmasto-olosuhteissa kelvollisesti. Niitä on myös helppo säilöä, joten hernekeitosta voi hyvillä mielin nauttia pitkin talvea. Jo näillä puheilla hernekeitto liippaa siis läheltä useitakin MY:n teemoja: resurssitietoisuutta, ruokaomavaraisuutta, kestäviä viljelytapoja ja jopa eläinten oikeuksia, kunhan soppaan ei sotketa turhan päiten kuolleita eläimiä. Hernekeitto on mitä kohtuullisin ruokalaji, ja kohtuusajattelu on tässä maailmanajassa äärimmäisen aliarvostettua. Lisäksi se on verrattain edullista ja helposti lähestyttävää, enkä ole ainakaan vielä kuullut sitä leimattavan eliitin ylellisyysherkuksi.

Toisenlainen kytkös hernekeittoon löytyy viime viikonlopulta. MY:n hallituksen kokouksessa saimme kokea kulinaristisen alakulttuurielämyksen, kun eteemme loihdittiin jo yli vuosikymmenen ajan kulttimainetta niittäneitä hernekeittoranskalaisia. Tämä ei-niin-eksoottinen ruokalaji ei oikein valmistettuna vaadi uskomattomia määriä luonnonvaroja, eikä edes poikkeuksellista lahjakkuutta keittiömestarin taholta (kenenkään työpanosta vähättelemättä). Ennakkoluulojen hälvettyä skeptisemmätkin totesivat tämän houkuttelevan muhennoksen (tai epämääräisen mössön, miten vain) varsin kelvolliseksi ja hyvin täyttäväksi ruuaksi.

Hernekeittoranskalaiset. Kuvan otti Simo.

Eräs asia, joka ei tuntuisi äkkiseltään liittyvän hernekeittoon juurikaan, on Energiaremontti-kampanja. MY:n hallitus päätti pitkän keskustelun jälkeen olla lähtemättä mukaan kampanjaan, joskaan ei yksimielisesti. Kampanjassa tehdään hyvää ja tarpeellista työtä, mutta lähestymistapa ei istu kaikilta osin kovinkaan hyvin MY:n pirtaan. Suurelta osin tavoitteet ovat samanlaiset – nopea fossiileista luopuminen ja 100% uusiutuvaan energiaan siirtyminen ovat ehdottomasti tarpeen – mutta uusiutuvan energian esittäminen ongelmattomana viennin ja kasvun veturina yhteen ääneen energiafirmojen kanssa ei vakuuta kaikkia meistä. Energiatehokkuuden edistäminenkin on ehdottoman kannatettavaa toimintaa, sitä mekin haluamme, mutta jollei sitä yhdistetä pyrkimykseen pienentää energian kokonaiskulutusta, ei suunta muutu olennaisesti yhtään sen paremmaksi. Välinpitämätön suhtautuminen viimeaikaiseen ydinvoimakeskusteluun ei myöskään riittänyt kaikille, kun Fennovoiman ydinvoimalahanke on niin valtion kuin MY:nkin erityisen kiinnostuksen kohde juuri nyt. Toisaalta on täysin ymmärrettävää, ettei noin laajalta kampanjalta voi odottaa kovin radikaalia ja kokonaisvaltaista yhteiskunnallista kritiikkiä, kun tavoitteen nopeuttamiseksi on haluttu saada mukaan mahdollisimman suuri kannattajajoukko. Oli miten oli, tuskinpa Energiaremontti myöskään siihen kaatuu, että Maan ystävät edistää parempia energiaratkaisuja omilla tavoillaan, emmekä sitä toivokaan.

Energia itsessään tietenkin liittyy hernekeittoon hyvinkin suoraan. Suuri määrä ihmisiä saa vatsansa täyteen pienemmällä energiankulutuksella, jos hernekeittoranskalaisia valmistetaan yhdessä paikassa isompi satsi sen sijaan, että kukin kokkailisi omissa nurkissaan. Suosittelenkin tutustumaan tähän vegaaniseen kulttiklassikkoon ja kutsumaan kourallisen ystäviä höyryävän padan ääreen suunnittelemaan syksylle uutta toimintaa!

Angi Mauranen
puheenjohtaja

P.S. Kiitokset Jukka Vuoriolle tästä ikivihreästä reseptistä!

Syyskausi käyntiin hallituksen kokouksella

Kokouspaikka Pauligin huvila kesäisen vehreyden ympäröimänä

Helteiden alkaessa loppui hallituksen kesäloma. Kesäloman lopettajaisia vietettiin hallituksen kokouksen merkeissä 8.8.2015.

Vaikka hallitus on viettänyt kesälomaa, niin toimintaa Maan ystävissä on riittänyt kesälläkin. Fennovoima on pitänyt ydintyövoimaryhmän ja muut hanketta vastustavat kiireisenä. Tekemistä riittää myös syyskaudella niin Fennovoiman kuin järjestön hallinnonkin suhteen. Tärkeimpänä tehtävänä on ensi vuoden talousarvion ja toimintakertomuksen valmistelu sekä tietenkin Syysväentapaaminen. Ulkoministeriön ja ympäristöministeriön tukien leikkaukset vaikuttavat myös Maan ystäviin ja edessä voi olla isojakin muutoksia järjestön toimintaan. Ulkoministeriön tiedotteen kansalaisjärjestöjen tukien leikkauksista voit käydä lukemassa Ulkoministeriön kotisivuilta (http://formin.finland.fi/public/default.aspxcontentid=329271&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI) ja Ympäristöministeriön puolelta tietoa tulevista leikkauksista odotellaan vielä.

Elo-syyskuussa on tarkoitus järjestää jäsenistölle mahdollisuuksia vaikuttaa tulevan vuoden suunnitteluun. Erilaisten skenaarioiden kautta lähdetään hahmottamaan järjestön toimintavuotta 2016 sekä tulevaa muutenkin. Tarkoituksena on kartoittaa, mihin suuntaan järjestöä halutaan viedä ja millaista toimintaa tiukentuvat resurssit mahdollistavat. Olkaahan kuulolla ja osallistukaa suunnitteluun muodossa tai toisessa! Myös innokkaita varainhankinnan suunnittelijoita ja toteuttajia tarvitaan, joten jos sinulta löytyy ideoita niin ole yhteydessä hallitukseen (hallitus@maanystavat.fi).

Pauligin huvilan takapiha

Tulevan syksyn suunnittelun lisäksi käsiteltiin kokouksessa muitakin asioita. Aikapankkityöryhmä lähtee selvittämään sitä, miten aikapankkia voitaisiin hyödyntää Maan ystävien toiminnassa. Lisäksi päätettiin järjestönä allekirjoittaa vetoomus Euroopan patenttisopimuksen muuttamiseksi. Vetoomuksen voi allekirjoittaa myös yksityishenkilönä täällä: https://no-patents-on-seeds.org/en/recent-activities/no-patents-plants-and-animals. Kesäajan tauolla ollut nettisivujen uudistus jatkuu taas ja tietenkin toiminta- ja paikallisryhmät suuntaavat omalla toiminnallaan kohti syksyä. 

Seuraava hallituksen kokous pidetäänkin sitten syyskuussa. Nautitaan vielä kesän lämmöstä ja auringosta ennen syksyn pimeneviä iltoja.

Maisa Anttila

Hallituksen jäsen 

 Hallituslaisia ruuanlaittopuuhissa