Mistä puhelimesi metalli on peräisin?

Käyttämässäsi kännykässä on noin kolmeakymmentä erilaista metallia, ja noin kolmannes kännykän painosta koostuu metalleista.

Metallit ovat uusiutumaton luonnonvara, jota louhitaan kaivoksissa eri puolilla maailmaa. Kaivoksia on niin globaalissa Etelässä (eli niin kutsutuissa kehitysmaissa) kuin teollisuusmaissa kuten Suomessa.

Kultakaivo Perussa. Kuva: ELLA Programme 

Kaivokset tuottavat tärkeitä metalleja puhelimiimme, mutta ne aiheuttavat myös monenlaisia ongelmia. Kaivosten tieltä kaadetaan metsää esimerkiksi Brasilian sademetsäalueilla, mikä heikentää luonnon monimuotoisuutta. Metallien erottamiseen tarvitaan kemikaaleja esimerkiksi Sambiassa, jotka vesiin joutuessaan saastuttavat vesistöjä. Suomessa Talvivaaran kaivoksilta lentää pölyä, mikä heikentää ilmanlaatua.

Kaivokset aiheuttavat ongelmia myös ihmisille. Kaivokset haittaavat muita elinkeinoja kuten maanviljelyä, kalastusta tai kalastusta. Esimerkiksi Indonesiassa Bangkan saarella maisema muistuttaa paikoin kuun maisemaa ja kalastajat eivät saa enää entisenlaisia saaliita. Suomen Lapissa matkailuyrittäjät ovat huolissaan Ylläksen kupeeseen suunnitellusta kaivoksesta, sillä sen pelätään karkottavan luonnonrauhaa etsivät turistit.

Tinakaivos Indonesiassa.
Kuva Friends of the Earth England, Whales and Northern Ireland

Kaivoksissa työskentely on monin paikoin vaarallista. Suuria kaivosonnettomuuksia, joissa kaivoskuilu on romahtanut kaivostyöläisten päälle on sattunut viime vuosina esimerkiksi Turkissa, Chilessä ja Ukrainassa. Kaivoksissa työskentely saattaa uhata kaivostyöläisten terveyttä myös vähemmän dramaattisesti, jos työturvallisuudesta ei ole huolehdittu: pölyinen ilma saattaa aiheuttaa keuhkosairauksia, raskaiden esineiden nostelu selkävaivoja ja kemikaalit syöpiä.

Osa metalleista tulee kaivoksilta Kongon demokraattisesta tasavallasta. Sisällissotaa käyvässä maassa eri kapinallisryhmät rahoittavat toimintaansa kaivoksilta saatavilla tuloilla. Kaivoksilla työskentelee hyvin nuoria lapsia, ja työolosuhteet eivät ole hyvät.

Tinakaivos Indoesiassa.
Kuva: Friends of the Earth England, Whales and Northern Ireland

Yleensä kaivoksia perustavat isot yhtiöt, jotka eivät ole kovinkaan kiinnostuneita aiheuttamistaan vahingoista. Markkinatalouden logiikan mukaisesti niitä kiinnostaa ensisijaisesti kaivoksista saatava taloudellinen hyöty. Usein käykin niin, että kaivoksista saatava hyöty menee kaivosyhtiölle, mutta kaivosten aiheuttamat ympäristöhaitat jäävät kaivoksen lähellä asuvien ihmisten kärsittäväksi. Sellainen ei voi olla oikein.