sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Hernekeiton symboliikka

Mitä tekemistä hernekeitolla on Maan ystävien kanssa? Paljonkin, jos siitä välttämättä haluaa etsiä merkityksiä, ja miksipä ei haluaisi. Hyvä hernekeittohan koostuu voittopuolisesti herneistä, jotka paitsi ovat ympäristökuormitukseltaan vähäisiä ja ravintoarvoiltaan kunniallisia, myös sitovat ilmasta arvokasta typpeä maaperään ja kasvavat pohjoisissakin ilmasto-olosuhteissa kelvollisesti. Niitä on myös helppo säilöä, joten hernekeitosta voi hyvillä mielin nauttia pitkin talvea. Jo näillä puheilla hernekeitto liippaa siis läheltä useitakin MY:n teemoja: resurssitietoisuutta, ruokaomavaraisuutta, kestäviä viljelytapoja ja jopa eläinten oikeuksia, kunhan soppaan ei sotketa turhan päiten kuolleita eläimiä. Hernekeitto on mitä kohtuullisin ruokalaji, ja kohtuusajattelu on tässä maailmanajassa äärimmäisen aliarvostettua. Lisäksi se on verrattain edullista ja helposti lähestyttävää, enkä ole ainakaan vielä kuullut sitä leimattavan eliitin ylellisyysherkuksi.

Toisenlainen kytkös hernekeittoon löytyy viime viikonlopulta. MY:n hallituksen kokouksessa saimme kokea kulinaristisen alakulttuurielämyksen, kun eteemme loihdittiin jo yli vuosikymmenen ajan kulttimainetta niittäneitä hernekeittoranskalaisia. Tämä ei-niin-eksoottinen ruokalaji ei oikein valmistettuna vaadi uskomattomia määriä luonnonvaroja, eikä edes poikkeuksellista lahjakkuutta keittiömestarin taholta (kenenkään työpanosta vähättelemättä). Ennakkoluulojen hälvettyä skeptisemmätkin totesivat tämän houkuttelevan muhennoksen (tai epämääräisen mössön, miten vain) varsin kelvolliseksi ja hyvin täyttäväksi ruuaksi.

Hernekeittoranskalaiset. Kuvan otti Simo.


Eräs asia, joka ei tuntuisi äkkiseltään liittyvän hernekeittoon juurikaan, on Energiaremontti-kampanja. MY:n hallitus päätti pitkän keskustelun jälkeen olla lähtemättä mukaan kampanjaan, joskaan ei yksimielisesti. Kampanjassa tehdään hyvää ja tarpeellista työtä, mutta lähestymistapa ei istu kaikilta osin kovinkaan hyvin MY:n pirtaan. Suurelta osin tavoitteet ovat samanlaiset – nopea fossiileista luopuminen ja 100% uusiutuvaan energiaan siirtyminen ovat ehdottomasti tarpeen – mutta uusiutuvan energian esittäminen ongelmattomana viennin ja kasvun veturina yhteen ääneen energiafirmojen kanssa ei vakuuta kaikkia meistä. Energiatehokkuuden edistäminenkin on ehdottoman kannatettavaa toimintaa, sitä mekin haluamme, mutta jollei sitä yhdistetä pyrkimykseen pienentää energian kokonaiskulutusta, ei suunta muutu olennaisesti yhtään sen paremmaksi. Välinpitämätön suhtautuminen viimeaikaiseen ydinvoimakeskusteluun ei myöskään riittänyt kaikille, kun Fennovoiman ydinvoimalahanke on niin valtion kuin MY:nkin erityisen kiinnostuksen kohde juuri nyt. Toisaalta on täysin ymmärrettävää, ettei noin laajalta kampanjalta voi odottaa kovin radikaalia ja kokonaisvaltaista yhteiskunnallista kritiikkiä, kun tavoitteen nopeuttamiseksi on haluttu saada mukaan mahdollisimman suuri kannattajajoukko. Oli miten oli, tuskinpa Energiaremontti myöskään siihen kaatuu, että Maan ystävät edistää parempia energiaratkaisuja omilla tavoillaan, emmekä sitä toivokaan.

Energia itsessään tietenkin liittyy hernekeittoon hyvinkin suoraan. Suuri määrä ihmisiä saa vatsansa täyteen pienemmällä energiankulutuksella, jos hernekeittoranskalaisia valmistetaan yhdessä paikassa isompi satsi sen sijaan, että kukin kokkailisi omissa nurkissaan. Suosittelenkin tutustumaan tähän vegaaniseen kulttiklassikkoon ja kutsumaan kourallisen ystäviä höyryävän padan ääreen suunnittelemaan syksylle uutta toimintaa!

Angi Mauranen

puheenjohtaja

P.S. Kiitokset Jukka Vuoriolle tästä ikivihreästä reseptistä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti