Tunnetko kännykkäsi? Mistä se on tullut?

Mistä taskussasi oleva kännykkä on tullut? Kuka sen on tehnyt? Mistä puhelimen raaka-aineet ovat peräisin?

 

Tiesitkö, että kännykäsi (juuri siinä, joka on kädessäsi) painosta noin kolmannes on erilaisia metalleja? Tavallisen älypuhelimen näyttö, virtapiirit, akku ja muut osat voivat sisältää jopa 30:a erilaista metallia. 

Kuva: Fairphone

Metalleja on yhteiskunnassammemuutenkin  kaikkialla, sillä moderni elämäntapamme on varsin riippuvainen kaivannaisista. Vuosittain maailmassa kulutetaan ja tuotetaan huimaavat määrät metalleja. Esimerkiksi vuonna 2011 maailmassa tuotettiin alumiinia 44 100 tonnia, kuparia 16 100 tuhatta tonnia, kultaa 2 700 tonnia ja tinaa 253 000 tonnia. (Lähde: http://pubs.usgs.gov/of/2013/1091/OFR2013-1091.pdf)

Kuva: Stop Talvivaara -kansanliike

Metallit tulevat kaivoksista, joissa kallioperää louhitaan. Louhitusta maa-aineksesta erotetaan arvokas metalli, ja ylimääräinen maa-aine jää sivuun. Kaivoksilla on suuria ympäristövaikutuksia: ne vaikuttavat erityisesti vesistöihin, ilmanlaatuun ja maaperään.

Kaivokset vaikuttavat myös lähellä asuviin ihmisiin. Joillekin kaivos tarkoittaa työtä ja toimeentuloa, mutta paljon on myös niitä, joiden elinkeinon ja asuinpaikan kaivokset ovat pilanneet. Kaivosyhtiö ovat suuria yrityksiä, ja paikallisilla ihmisillä ei ole useinkaan mahdollisuutta vaikuttaa kaivosten toimintaan. Kaivosyhtiö hyötyy kaivoksistaan taloudellisesti, mutta paikallisille ihmisille jäävät vain kaivosten aiheuttamat ongelmat. Suuret kaivoshankkeet ovat aiheuttaneet ongelmia erityisesti globaalissa Etelässä (eli niin kutsutuissa kehitysmaissa) kuten Brasiliassa, Intiassa, Indonesiassa ja Kongossa. Toisaalta myös Suomessa kaivokset ovat aiheuttaneet ristiriitoja paikallisten asukkaiden ja kaivosyhtiön välille.

Miksi meidän – sinun, minun ja hänen – pitäisi olla kiinnostuneita kaivoksista? Niin kauan kuin käytämme kännyköitä ja muuta metallipitoista, olemme kaikki yhteydessä kaivoksiin. Emme ole ehkä valinneet sitä, että kaivokset toimivat siten kuin toimivat. Emme voi kuitenkaan sulkea silmiämme siltä, että tällä hetkellä me hyödymme kännyköistä, joiden raaka-ainetuotanto perustuu muiden ihmisten riistoon ja luonnon tuhoamiseen.

Kuva: Gary Knight

Pitäisikö kännyköiden käyttö lopettaa? Miten metalleja voisi kierrättää nykyistä tehokkaammin? Voisiko kaivokset velvoittaa toimimaan nykyistä reilummin silläkin uhalla, että ne tuottaisivat vähemmän metallia ja taloudellista voittoa? Kaivosten aiheuttamiin ristiriitoihin ei ole helppoja ratkaisuja, mutta se ei saa estää meitä yrittämästä luoda parempaa todellisuutta. Toisenlainen maailma on mahdollinen.