Tarvitaan kansainvälinen sopimus suojaamaan ihmisoikeudet monikansallisten yritysten toiminnoilta

Ihmisoikeudet ja globaalin talouden veturit, monikansalliset yhtiöt, ovat usein törmäyskurssilla. Kun jättimäiset yhtiöt levittäytyvät eripuolille maapalloa, yksi yleisimpiä ongelmia ihmisarvoisen elämän toteutumisessa, on oikeus maahan ja puhtaaseen juomaveteen. Noin kaksikymmentä valtiota ja eri alojen järjestöt yrittävät nyt YK:n alaisuudessa kehittää ihmisoikeussopimusta, joka keskittyisi ihmisoikeuksien toteutumiseen myös monikansallisessa yritystoiminnassa.

Monikansallisten yhtiöiden toimintamallit vaihtelevat maasta toiseen, mutta yritysten toiminnasta aiheutuvat ihmisoikeusrikkomukset ovat samantyyppisiä. Kun isot yritykset ja korporaatiot aloittavat liiketoiminnan uudella alueella on paikallisten asukkaiden toiveet vaurastumisesta korkealla. Raaka-ainetuotantoon keskittyvissä toiminnassa käy kuitenkin usein niin, että bisneksen sivutuotteena tuleekin maakaappauksia ja ympäristönpilaantumista vaurastumisen sijaan. Jättimäisten korporaatiot tallovat helposti erityisesti paikallisten viljelijöiden oikeudet jalkoihinsa ja kaappaavat viljelymaita itselleen. Maakaappauksissa  käytetään usein vielä hyväkseen korruptoituneita paikallisia viranomaisia.

Kaivosten sekä teollisten plantaasien läheisyydessä taas ympäristön lähivedet saattavat pilaantua käytettyjen kasvintorjunta-aineiden ja kaivosprosesseissa käytettyjen kemikaalien ansiosta. Puhtaasta juomavedestä tulee pulaa ja myös ruuan tuotanto vaikeutuu. Väestö voi alkaa kärsiä saastumisen aiheuttamista oireista ja kun toimeentulo on hankalaa, joutuvat paikalliset lähtemään paremman elämän toivossa lähikaupunkeihin. Kompensaatiota menetetystä maasta tai toimeentulosta paikallisten on hankala saada ja kaupungeissa ongelmat taas kasaantuvat työttömyyteen ja slummien kasvuun.

Monikansallisten suuryritysten tekemät ihmisoikeusloukkaukset jäävät lähes aina rankaisematta, sillä yhtiöitä ei sido mikään laki ja on hankalaa määrittää minkä maan kansallista lakia edes voisi ihmisoikeusrikkomuksissa soveltaa. Usein ne valtiot joissa ihmisoikeuksia eniten rikotaan ovat heikkoja ja korruptoituneita, eivätkä pysty soveltamaan mahdollista kansallista ihmisoikeus- tai ympäristölainsäädäntöä monikansallisia yhtiöitä vastaan. Monikansalliset yhtiöt pääsevät usein myös verotuksessa helpolla, koska yhtiöt keskittävät tuottojen kotiutuksen veroparatiiseihin. Näin yhtiöt maksavat mahdollisimman vähän veroja, välttäen maksamasta juurikaan veroja tuotantomaihin.

Yrityksiä  ja investointeja suojelee monet sopimukset ja räikeimmissä tapauksissa kauppasopimukset nähdään esteenä esimerkiksi ympäristörikoksesta tuomitsemiselle. Monikansallisten yhtiöiden ongelmallinen toiminta on aiheuttanut kauan hankausta edistyneempien teollisuusvaltioiden ja raaka-ainetuotannosta elävien köyhempien valtioiden kesken. Ongelmia on yritetty ratkoa erilaisin vapaaehtoisin säädöksin ja kehittämällä erilaisia alakohtaisia hyviä käytäntömalleja. Nämä mallit eivät kuitenkaan sido yrityksiä ja sanktioiden puuttuessa yritykset ovat halutessaan saaneet jatkaa haitallisia toimintoja.

Euroopan Maan ystävät järjesti 14-16.9 tapaamisen Ranskan Les Goudesissa jossa pohdittiin uuden ihmisoikeussopimuksen sisältöä ja prosessin etenemistä YK:ssa. Osallistuin tapaamiseen Suomen Maan ystävien edustajana. Tapaamisessa tuli esille että ihmisoikeussopimuksen tiellä on runsaasti esteitä kuten monikansallisten yhtiöiden valta teollistuneissa maissa ja YK:n alaisten prosessien monimutkaisuus, joka uhkaa venyttää sopimusprosessia vuosilla ellei vuosikymmenillä.

Toivoa uudelle sopimukselle kuitenkin antaa se että köyhemmät valtiot ovat valmiita ajamaan ihmisoikeussopimusta rikkaiden teollisuusmaiden vastustuksesta huolimatta. Toivoa luo myös se että aiemmin on onnistuttu säätämään kansainvälisiä lakeja esimerkiksi lapsikaupasta. Lisää tietoa sopimusprosessista ja sen tekijöistä löytyy alla olevista linkeistä:

http://www.treatymovement.com

http://business-humanrights.org/en/binding-treaty/un-human-rights-council-sessions

Kirjoittaja: Noora Ojala