keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Mitä minä voin kenellekään opettaa? Ajatuksia globaalikasvatuksen koulutuksista Pohjois-Suomessa

Vietin edellisen viikon Pohjois-Suomessa kouluttamassa vapaaehtoisia kouluvierialijoita Maan ystävien Globaalia ympäristökasvatusta -hankkeessa. Lähdin matkaan jännittyneenä: edessäni olisi kolme koulutusta kolmella paikkakunnalla, joissa kaikissa kohtaisin globaalikasvatuksesta ja maailman epäkohtiin vaikuttamisesta kiinnostuneita ihmisiä. Onnistuisinko välittämään tietoa ja innostusta kaikille halukkaille?

Aikaisemman kokemukseni perusteella vapaaehtoisten koulutuksiin hakeutuvat ihmiset ovat tiedostavia ja valmitta toimimaan - juuri niitä ihmisiä, joita maailma tarvitsee. Tunsin koulutuksia suunnitellessani ajoittain lähes musertavan suurta vastuuta ja suoranaista kauhua, koska minun pitäisi kyetä opettamaan näille ihmisille jotain lisää. Minun pitäisi saada heidät innostumaan ja tulemaan mukaan osaksi toimintaa, jonka tarkoitus on viime kädessä, ei enempää eikä vähempää, kuin muuttaa maailmaa. Miten ihmeessä minä siihen pystyn? Mitä sanottavaa minulla voi olla Inarissa asuville eräoppaille, jotka tuntevat saamelaiskysymyksen kautta alkuperäiskansojen tilanteen tai ilmastonmuutoksen vaikutukset tuhat kertaa paremmin kuin minä? Voiko Rovaniemellä puhua kaivoksista? Jos koulutettavien joukossa on vaikka joku, jonka sukulaiset saavat toimeentulonsa Pohjoisten kaivoshankkeista? Mikä motivoi oululaisia globaalikasvatustoimintaan, kun Nokiakin lähti ja siinä sivussa kai viimeisetkin työpaikat maakunnasta? Helppohan minun täältä etelästä neuvoa.

Ahdistus helpotti viikon aikana, kun oivalsin, että kyse ei edes ole minun suorituksestani kouluttajana. Oikeastaan minun ei edes tarvinnut opettaa mitään, koska näillä ajattelevilla ihmisillä on jo hirveän paljon vastauksia: Minun tehtäväni on auttaa heitä etsimään ne. Oikeastaan koulutuksen tarkoitus on luoda tila, jossa globaalikasvatuksen teemoista kiinnostuneet ihmiset voivat kohdata, tarkastella asioita eri näkökulmista ja etsiä yhdessä vastauksia.

Kysymysten ja vastausten etsiminen pääsi koulutuksissa hyvään alkuun, ja nyt jatkamme tutkimuksia opintopiireissä. Jännittävää nähdä, mihin tämä kevääseen mennessä johtaa.

Anni Kiviranta
Kirjoittaja on Globaali ympäristökasvatusta -hankkeen koordinaattori
Jos haluat tietää lisää opintopiiritoiminnasta, ota rohkeasti yhteyttä: annikiviranta@maanystavat.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti